Etusivu

YVA-menettely

Tiivistelmä

Arviointiselostus

Arviointiohjelma

Yhteystiedot

 

Muistiot:
Yleisötilaisuus 9.2.2005

 

 
 

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

>tiivistelmä ladattavissa myös .pdf tiedostona (1000kt)

Hankkeen kuvaus

Ekokem Oy Ab suunnittelee jätevoimalan rakentamista Riihimäen laitosalueelle. Jätevoimalaan otetaan vastaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätettä, ongelmajätettä, rakennus- ja puujätettä, sairaala- ja eläinjätettä sekä yhdyskuntien ja teollisuuden lietteitä. Uusi laitos voi käsitellä noin 150 000 tonnia polttokelpoista jätettä vuodessa.

Kuvasovite Ekokemin laitosalueesta uuden voimalaitoksen ja sen tieyhteyksien rakentamisen jälkeen.


Kiertokapula Oy on valinnut tarjouskilpailun perusteella Ekokemin alueellaan syntyvän kuivajätteen energiahyötykäyttäjäksi. Arvioitavalla hankkeella toteutetaan Kiertokapulan syntypaikkalajitellun, polttokelpoisen yhdyskuntajätteen energiasisällön hyödyntäminen.
Jätteenpoltosta syntyvä energia hyödynnetään tuottamalla kaukolämpöä Riihimäen kaupungille ja mahdollisesti lähialueelle, höyryä ja sähköä Ekokemin omaan tarpeeseen sekä sähköä valtakunnanverkkoon.
Suunnitelman mukaan uusi jätevoimala rakennetaan nykyisten laitosten rinnalle ja siinä on arinakattila. Arinakattilan savukaasut ohjataan olemassa olevaan polttolinja 1:n savukaasujen puhdistuslaitteistoon, joka on suunniteltu vaativaan, ongelmajätteiden poltosta muodostuvien savukaasujen puhdistukseen. Uusi kattilarakennus sijoitetaan joko nykyiselle laitosalueelle tai nykyisen laitosalueen rajalle. Alue on osayleiskaavassa osoitettu laitosalueeksi. Alueen laajennusta varten ovat Riihimäen kaupunki ja Hausjärven kunta käynnistäneet asemakaavoituksen, jota on viety eteenpäin samanaikaisesti ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) kanssa.
Laitoksen rakentamisen aloittaminen on suunniteltu vuoden 2006 alkuun, jolloin jätteen koepoltot voisivat alkaa loppukesällä 2007. Täyteen käyttöön laitos on tarkoitus ottaa vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin nykyinen Fortumin voimalaitos lopettaa toimintansa. Täten tyydytetään Riihimäen kaukolämmön kokonaistarve.
Ekokemin laitosalueella hanke voidaan toteuttaa hyödyntämällä jo rakennettua tekniikkaa, infrastruktuuria ja kokemusta, joka on kertynyt yli 20 vuoden aikana ongelmajätteiden käsittelystä.

Vastaanotettavat jätteet

Laitoksessa käsiteltävän jätteen jakauma on arvioitu seuraavaksi:

Jätteen laatu

Määrä (t) / vuosi

Osuus (%)

Syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte
(pääsääntöisesti kotitalouksien jätettä)

70 000…120 000

46 – 80 %

Kiinteät ongelmajätteet

0…20 000

0 - 13 %

Painekyllästetty puu/puujäte

0…40 000

0 - 27 %

Puhdistamoliete ja eläinperäinen jäte

0…30 000

0 - 20 %

Sairaalajätteet

0 …5 000

0 - 3 %

Teollisuusjäte

50 000

33 %

Nesteet / jätevesi

n. 8 000

5 %

Muut jätteet, esim. rakennusjätteet

5 000…30 000

3 - 20 %

 

Jätteiden käsittely

Jätteen kuljetus tapahtuu suljetuissa astioissa ja pakkaavilla jäteautoilla nykyisin Suomessa yleisesti hyväksytyllä kalustotyypillä. Kaikkien jätekuormien purkaminen tapahtuu katetussa tilassa. Vastaanottohallit on alipaineistettu mahdollisten hajuhaittojen leviämisen estämiseksi. Alipaineistuksen avulla huolehditaan siitä, että esim. rakenteiden raoista ja ovista virtaus vetää sisäänpäin. Ilma johdetaan polttoon, jolloin ilmaan sekoittuneet, mm. hajua aiheuttavat orgaaniset kaasut palavat.
Tilan rakentamisessa ja mahdollisten hajuhaittojen poistamisessa Ekokem hyödyntää aikaisempaa kokemustaan haisevien kemikaalien käsittelystä.
Laitosalueella ei varastoida suuria määriä jätevoimalassa poltettaviksi tarkoitettavia jätteitä, vaan toiminta perustuu jatkuviin kuljetuksiin. Osalle jätejakeista toteutetaan erillisiä, suljettuja vastaanottopisteitä.

Havainnekuva ilmavirtojen suuntautumisesta alipaineistetussa voimalassa.

 

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa

Arvioitavat ympäristövaikutukset.

Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö


Ekokemin laitosalue sijaitsee noin neljä kilometriä Riihimäen keskustasta itään. Ekokemin ympäristö on harvaan asuttu.
Hanke tiivistää yhdyskuntarakennetta. Se sijoittuu nykyisten laitosten yhteyteen, jossa pääosa yhdyskuntatekniikasta on jo olemassa. Ekokemin toiminnan laajeneminen antaa mahdollisuuksia kehittää Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan Kuulojan teollisuusalueita. Hanke on Kuulojan teollisuusalueiden osayleiskaavojen ja Hämeen maakuntakaavan mukainen.

Ekokemin ympäristön nykyinen asutus.

Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavojen yhdistelmä

Jätehuolto


Hankkeen toteuttamisella on merkittäviä vaikutuksia alueelliseen jätehuoltoon. Hanke lisää materiaalikierrätykseen soveltumattomien jätteiden hyötykäyttöä verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa kuivajäte sijoitetaan kaatopaikalle. Hanke tukee näin valtakunnallisia ja alueellisia jätehuollon tavoitteita. Kaatopaikkasijoittamisen vähentyminen pienentää kasvihuonekaasun metaanin muodostumista. Jätepolttoaineen sisällöstä on noin 60 % biohajoavaa, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästöjen kannalta neutraalia materiaalia.

Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen ja kaatopaikkarakenteissa tarvittavien puhtaiden maa-ainesten tilavuuden vähentyminen


Maisema

Uusi jätevoimala näkyy selkeimmin kantatieltä 54 Riihimäen suunnasta katsottuna. Koska uusi voimalaitosrakennus liittyy kiinteästi nykyisiin laitoksen rakennuksiin, ei se muuta maisemakuvan luonnetta. Rakennukset eivät myöskään laajenna laitoksen maisemavaikutusten aluetta. Vaikka uusi laitos onkin korkeampi kuin nykyiset rakennukset, se ei kuitenkaan muodosta hallitsevaa elementtiä sijoittuessaan nykyisten rakennusten vierelle tai kantatieltä laitoksen kohdalla katsottuna sen taakse.

Havainnepoikkileikkaus laitosalueesta. Vasemmalla kantatie 54, oikealla Hatlamminmäki.


Liikenne


Jäte tuodaan laitokselle pääasiassa maantiekuljetuksin Etelä-Suomen alueelta. Hanke merkitsee noin 35 – 50 ajoneuvon lisäystä Ekokemin liikenteeseen päivässä. Tämä vastaa 9 - 14 prosentin liikennemäärän kasvua nykyiseen laitosalueen liikenteeseen verrattuna ja noin yhden prosentin kasvua kantatien 54 liikenteeseen verrattuna. Laitosalueen raskaan liikenteen määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi. Kantatien raskaan liikenteen määrä kasvaa noin 5 - 8 %. Hankkeen liikennevaikutukset kohdistuvat pääasiassa Kuulojankadun ja kantatien liittymään.
Kantatien uudet liittymäjärjestelyt on suunniteltu siten, että tuleva Ekokemin ja muu Kuulojankadun liikenne pystytään hoitamaan mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti. Kaistajärjestelyillä on pyritty minimoimaan päätien liikenteelle aiheutuvat häiriöt.
Voimalaitoksen rakentaminen johtaa siihen, että Talteentie on rakennettava uuteen paikkaan laitosalueen eteläpuolella.

 


Melu

Meluvaikutukset arvioitiin tehtyjen ympäristömelumittausten perusteella mallintamalla. Hankkeen toteuttaminen ei muuta Ekokemin alueen melutasoa merkittävästi.

Ekokemin laitosten aiheuttamat melutasot laajennuksen jälkeen

Ilmanlaatu ja päästöt ilmaan


Laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan määritettiin laskennallisesti. Päästöjen määrän ja ajoittumisen mukaan arvioitiin Ilmatieteen laitoksen leviämismallia käyttäen päästöjen vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun.
Leviämislaskelmien tulosten mukaan jätteenkäsittelylaitoksen päästöt aiheuttavat kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia, jotka alittavat erittäin selvästi maassamme voimassa olevat ilmanlaadun terveysvaikutusperusteiset ohje-arvot. Mikäli kaikki laajennussuunnitelmat toteutuvat ovat rikkidioksidipitoisuudet korkeimmillaan noin 1,5 % ohjearvoista, typen oksidien pitoisuus noin 1,3 % ja hengitettävien hiukkasten (PM10) alle 0,3 % vuorokausiohjearvosta.

Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus, kun uusi jätevoimala ja piippu on rakennettu ja jätevoimala tuottaa maksimipäästöt.


Hajun esiintyminen


Jätevoimalassa hajuja voivat aiheuttaa lähinnä puhdistamolietteen ja eläinperäisestä jätteestä tehdyn pastan käsittely sekä vähemmässä määrin yhdyskuntajätteen käsittely. Ekokem on suunnitellut hajujen poistoon teknisiä ratkaisuja, jotka eivät ole Suomessa vielä yleisesti käytössä vastaaville jätteille. Näillä järjestelyillä hajuhaitat ympäristössä jäävät vähäisiksi tai haju on jopa alle hajukynnyksen.
Kaikki laitokselle vastaanotettavat jätteet kuljetetaan suljetuissa ajoneuvoissa ja kuormat puretaan alipaineistetuissa sisätiloissa. Hajujen hallitsemiseksi puhdistamolietettä ja eläinperäistä jätettä ei varastoida voimalassa, vaan ne ohjataan heti polttoon. Yhdyskuntajätteen vastaanottotilan ilma imetään polttoon.
Puhdistamolietteen ja eläinjätteen käyminen säiliöissä estetään tarvittaessa typetyksellä ja jatkuvalla lämpötilavalvonnalla sekä säiliöiden jäähdytyksellä. Säiliöiden kaasutilat liitetään Ekokemin poistokaasujen käsittelyjärjestelmään, jossa kaikki poistuvat kaasut poltetaan ilman välivarastointia jollakin käynnissä olevalla polttolinjalla.
Hajujen ehkäisemiseksi häiriötilanteissa on varauduttu mahdollisuuteen johtaa kaasut laitoksen hönkäpoiston kautta poltettaviksi polttolinja 2:n palamisilmana ja sieltä savukaasujen käsittelyyn.
Siten jätevoimala voi aiheuttaa hajuhaittaa ympäristöön vain prosessin poikkeuksellisessa häiriötilanteessa, jossa hönkäkeräilyjärjestelmä ja/tai kaikki vaihtoehtoiset kaasujen käsittelyjärjestelmät ovat epäkunnossa. Ajallisesti tällainen tilanne voi kestää vain muutamia tunteja. Lisäksi jätteet ovat tällöin suljetussa tilassa.


Maa- ja kallioperä sekä pohja- ja pintavedet


Ekokemin lähes koko laitosalue on asfaltoitu. Kaikki asfaltoitujen alueiden sade- ja sulamisvedet sekä sisäiset prosessivedet kerätään varastoaltaisiin. Siltä osin kuin vesiä ei voida hyödyntää Ekokemin omassa prosessissa, ne johdetaan Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamoon.
Suunnittelukohde ei sijaitse pohjavesialueella tai luokitellulla pohjaveden muodostumisalueella, eikä siten aiheuta merkittäviä vaikutuksia pohjaveden käyttöön ja suojeluun.
Laitoksen toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään tai pohjaveteen eikä jätevesipäästöjä. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely suunnitellaan ja rakennetaan siten, että mahdolliset vuodot jäävät laitoksen sisällä suoja-altailla tai -kynnyksillä varustettuihin tiloihin, josta ne voidaan siivota.


Vaikutukset ihmisten terveyteen


Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia on tutkittu mm. melun ja savukaasujen leviämisen mallintamisen avulla. Melumallinnuksen tulokset osoittavat, että melun ohjearvot alittuvat lähimmän asutuksen luona. Jätevoimalan ilmapäästöt ovat vain murto-osa ilmanlaadun terveysperusteisista ohjearvoista. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei Ekokemin uusi jätevoimala aiheuta ihmisten terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

 

Sosiaaliset vaikutukset


Paikallinen ja valtakunnallinen media on kertonut hankkeesta ja sen arvioinnista useaan otteeseen. Lehtien yleisönosastoilla hanke ei ole herättänyt keskustelua. Arviointiohjelman esittelyn yleisötilaisuudessa hankkeesta käytiin vilkas keskustelu. Johtopäätöksenä voidaan havaita, että jätevoimalan rakentaminen Ekokemin laitosten yhteyteen ei ole arviointiselostuksen laatimiseen mennessä herättänyt merkittäviä ristiriitoja.
Kansalaisten keskuudessa on edelleen pelkoja ongelmajätelaitoksen toimintaa kohtaan, erityisesti siihen liittyvien häiriötilanteiden ja onnettomuusriskien takia. Pelot ovat kuitenkin olennaisesti vähentyneet Ekokemin perustamisen ajoista. Epäluulot ovat suurempia laitoksen lähellä kuin Riihimäen ja Hausjärven alueella yleisesti. Uuden toiminnan ei odoteta lisäävän asukkaiden pelkoja eikä riskin tuntemuksia painopisteen siirtyessä ongelmajätteiden poltosta yhdyskuntajätteen polttoon.

 

Toteuttamiskelpoisuus


Ympäristön kannalta hanke osoittautui toteuttamiskelpoiseksi. Laitoksen ympäristöpäästöt ovat vähäiset, eivätkä ne tule aiheuttamaan ympäristössä merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai ympäristön pilaantumista. Laitos edistää jätelakiin ja valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Se sijoittuu Riihimäen ja Hausjärven Kuulojan osayleiskaavoissa osoitetulle Ekokemin laajennusalueelle.

YVAn ja asemakaavan muutosten vaiheet ja aikataulu

 

8.6.2005 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy