Muistio ympäristövaikutusten arviointiohjelman yleisötilaisuudesta

AIKA: ke 9.2.2005 klo 18-20.25

PAIKKA: Kauppaoppilaitoksen auditorio, Riihimäki

+ paikalla n. 40 osallistujaa

1 Avaus

Toimitusjohtaja Esa Tommila toivotti läsnäolijat tervetulleiksi Ekokemin YVA-yleisötilaisuuteen. Kyseessä on Ekokemin jätteenkäsittely­laitoksen ja energiantuotannon laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi. Tommila esitteli paikalla olevat yhteysviranomaisen, kaupungin, Ekokemin ja YVA-konsultin edustajat.

Sovittiin edettäväksi seinälle heijastetun asialistan mukaisesti:

1. avaus
2. hankkeen esittely
3. ympäristövaikutusten arviointiohjelma
4. keskustelu.

Puheenjohtajana toimii Esa Tommila. YVA-konsultti laatii tilaisuudesta muistion.

2 Hankkeen esittely

Tekninen johtaja Matti Vattulainen esitteli hankkeen taustaa ja sen suunniteltuja teknisiä ratkaisuja. Aiheesta esitettiin kysymyksiä ja kommentteja. Kaikki nämä on koottu tähän muistioon, lisäksi lyhennelmät tilaisuudessa annetuista vastauksista.

2.1 Kysymys: Miten hanke koskee muita kuntia kuin Riihimäkeä, esimerkiksi Hyvinkäätä? Mistä jäte kerätään voimalaan?

– Hanke tarjoaa ratkaisun esim. Kiertokapula Oy:n alueen jätteiden energiahyötykäyttöön. Lajiteltua, polttokelpoista jätettä voidaan toimittaa myös kauempaa. Ongelmajätteiden keräilyalueena Ekokemillä on koko Suomi.

2.2 Voimala on suunniteltu isoksi. Eikö tarkoituksena olekin hyödyntää jätteitä laajalta alueelta?

– Kyllä. Esim. Kiertokapulan alueella on noin 300 000 asukasta ja muodostuva kuivajätteen määrä on 80 000 – 100 000 tonnia vuodessa. Tämän lisäksi voimalassa on mahdollisuus hyödyntää myös muualta toimitettavaa lajiteltua yhdyskuntajätettä tai tiettyjä, arinakattilassa polttokelpoisia ongelmajätejakeita.

2.3 Ryhdytäänkö tehostamaan yhdyskuntajätteen syntypaikkalajittelua?

– Jätteiden lajittelun tehostamisessa on tarvetta. Tämä hanke ei yhtään vähennä sitä. Käytännön tasolla lajittelua ohjeistavat kunnat ja niiden jäte­yhtiöt.

2.4 Riittääkö kotitalouksien, teollisuuden ja kaupan jäte Suomessa suunnitteilla oleville energiahyötykäyttöhankkeille?

– Näyttää siltä, että kaikki Suomessa kaavaillut hankkeet eivät voi toteutua. Toisaalta hankkeita toteutuu varmasti, koska materiaalina hyödyntämiskelvotonta, biohajoavaa, mutta polttokelpoista jätettä ei jatkossa saa enää sijoittaa kaatopaikoille.

2.5 Poltetaanko voimalassa myös kotitalouksien biojätteet?

– Valitussa voimalaratkaisussa voidaan hyödyntää myös biojätteen energiasisältö. Polttoaineen koostumus riippuu jätehuollon ratkaisuista ja lajittelun toteuttamisesta. Nyt keskustellaan siitä minkä kokoisen kiinteistön tulee lajitella erilleen biojäte.

2.6 Ekokemin ydinosaaminen on ongelmajätehuolto. Yhtiöllä on sen takia erilainen filosofia ja korkea moraali.

2.7 Voidaanko hankkeessa tuottaa Hyvinkäälle kaukolämpöä?

– Se on mahdollista. Siirtoputken rakentaminen on kallis investointi. Energiaa tulisi siirtää paljon, jotta siirron yksikkökustannus alenisi.

2.8 Paljonko energiaa tuotettaisiin? Kaukolämmön tarpeen jälkeen voidaan tuottaa sähköä, mutta entä mihin loppu energia?

– Ekokemin energiantuotanto olisi hankkeen jälkeen noin 300 GWh vuodessa. Riihimäen kaukolämmöntarve, teollisuus mukaan lukien, on noin 260 GWh. Lisäksi tuotetaan prosessihöyryä Ekokemille itselleen ja sähköä tilanteen mukaan valtakunnanverkkoon. Ylijäämäenergia ilmalauhdutetaan.

2.9 Polttaako voimala jätteen sellaisenaan vai jätepolttoaineeksi valmistettuna?

– Voimala perustuu syntypaikkalajitellun jätteen energiahyödyntämiseen. Jätettä ei tarvitse voimalaa varten erikseen esikäsitellä tai valmistaa polttoaineeksi.

2.10 Nousevatko vai laskevatko jätehuollon kustannukset?

– Kuluttajalle jätehuollosta aiheutuvat kustannukset riippuvat monista asioista, joihin Ekokemillä ei ole vaikutusmahdollisuutta.

2.11 Laitosalueelle ei näytä olevan suunnitteilla energiajätteen keräily­aluetta, mikä on hyvä asia. Hanke vaikuttaa hyvinkin järkevältä. Ekokem on käsitellyt pitkään ongelmajätteitä. Osaamista on.

2.12 Mihin voimalan tuhka menee?

– Poltossa muodostuva palamaton, inertti tuhka-aines on noin 20 – 25 % polttoaineen määrästä. Ekokem-konsernissa on tytäryhtiö, jonka palveluihin kuuluvat kaatopaikkojen ylläpito ja hoito, jätteiden stabilointi ym. Konsernin sisällä on ainakin kolme vaihtoehtoista sijoituspaikkaa tuhkajätteelle. Myös muut, tähän tarkoitukseen perustetut, luvan saaneet sijoitusalueet ovat mahdollisia kohteita.

2.13 Tuleeko voimalan yhteyteen jätteen esikäsittelyä?

– Ekokemin alueella ei ole tarkoitus ns. jalostaa jätepolttoainetta. Jätettä ei ole tarvetta murskata, seuloa tms. Jätteestä varaudutaan erottamaan rautametallit. Pohjatuhkasta erotetaan metallit kierrätykseen jo nytkin.

2.14 Onko Ekokem käynyt tutustumassa toteutuneisiin jätteen energiahyötykäyttöhankkeisiin Etelä- ja Keski-Euroopassa?

– Kyllä on ja aikoo jatkossakin seurata alan kehitystä. Ekokem on tutustunut mm. Saksassa toteutettuihin erilaisiin jätteen- ja ongelmajätteen käsittelyn vaihtoehtoihin.

2.15 Onko kotimaisia laitosvalmistajia tarjoajissa mukana?

– Valitettavasti yhtään kotimaisista tarjoajaa ei jättänyt tarjouspyynnön mukaisesta suunnitelmasta tarjousta.

2.16 Ekokem on perustettu ongelmajätteiden käsittelyyn. Hanke laajentaa toimialuetta sen ulkopuolelle. Otetaanko liian hyvää tekniikkaa nyt tähän käyttöön?

– Ongelmajätettä tuotetaan yhä vähemmän (teollisuuden raaka-ainevalinnat, prosessien kehitys, uusiokäyttö jne.). EU edellyttää tavanomaiselta jätteenpoltolta nykyään yhtä tiukkoja päästörajoja, kuin Ekokemin ympäristöluvassa ongelmajätteen poltolta on edellytetty. Yhtiön käytössä oleva savukaasunpuhdistusjärjestelmä soveltuu erittäin hyvin jätevoimalaan.

2.17 Mitä klooripitoiset yhdisteet aiheuttavat arinapoltossa, jossa polttolämpötila on alhainen?

– Uudessa jätevoimalassa ei polteta jätettä, jonka klooripitoisuus on korkea. Sille Ekokemillä on oma polttoprosessinsa, jossa mm. lämpötila on riittävän korkea.

2.18 Onko mietitty kaasutustekniikkaa?

– Ekokem on tutkinut myös kaasutustekniikan mahdollisuuksia. Tekniikka ei ole yhtiön mielestä vielä riittävän koettua, kehittynyttä ja kaupallista. Ongelmalliseksi on osoittautunut mm. tervojen poistaminen tuotekaasusta.

– Jätteen kaasutushankkeen valmistelu mm. Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksessa on keskeytetty. EU:n mukaan tuotekaasun rinnakkaispoltto esim. kivihiilivoimalaitoksessa aiheuttaa sen, että koko voimalaitos tulkitaan jätteenpolttolaitokseksi.

2.19 Maksaako Ekokem yrityksen tuloveroa?

– Ei maksa, tämä perustuu eduskunnan säätämään tulo- ja varallisuusverolakiin. Muita tällaisia organisaatioita ovat mm. Pohjoismaiden Investointipankki, Kehitysaluerahasto Oy ja Suomen Vientiluotto Oy.

– Ekokemin tytäryhtiöt, mm. Ekokem-Palvelu Oy, sen sijaan maksavat tuloveroa ja toimivat normaalissa kilpailutilanteessa.

– Nyt esillä oleva jätevoimalan toiminta tulee olemaan veronalaista.

2.20 Miten pitkälle nyt varatut alueet Riihimäellä ja Hausjärvellä riittävät Ekokemin toiminnalle?

– Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan vaihtoehtoina jätevoimalan sijoittamista joko nykyiselle laitosalueelle tai sen viereen yleiskaavan mukaiselle teollisuusalueelle, jonka asemakaavoitus teollisuusalueeksi on käynnistetty. Muita laajennuksia ei yhtiöllä ole suunnitteilla. Hausjärven kunta on halunnut yleiskaavassa alueelleen mahdollisuuksia teollisuustoiminnan sijoittamiseen.

2.21 Nyt Ekokemin kaatopaikalla on kasoja muovien alla. Mahtuuko sinne voimalan polttojätteet?

– Hyötykäyttöön kelpaamattomat polttojätteet tullaan todennäköisesti kuljettamaan muualle Suomeen, tätä varten varatuille ja rakennetuille sijoituspaikoille. Näitä alueita on myös konsernilla.

2.22 Minkälainen käyttöaste on suunniteltu voimalalle? Paljonko energiaa joudutaan ajamaan taivaalle kesällä, kun kaukolämmön tarve on pieni?

– Arinakattiloilla käyttöasteet ovat parempia kuin kiertopeti- tai leijukattiloilla. Suunnittelun lähtökohtana on noin 8 000 tunnin käyttöaika vuodessa.

– Energiantuotantoa tultaisiin optimoimaan. Se energiamäärä, joka ei kulu kaukolämmöntuotantoon tai saada myytyä sähkönä, joudutaan lauhduttamaan ilmaan.

2.23 Koska Riihimäen ja Hyvinkään kaukolämpöverkostot yhdistetään?

– Tätä on laskettu useampaan kertaan. Siirrettävän energiamäärän tulisi olla suuri. Kaupungit ja kaukolämmöstä vastaavat yhtiöt tekevät päätöksiä ja ovat rakentajia.

2.24 Jos Hyvinkää tulisi mukaan kaukolämmön käyttäjäksi, tarvittaisiinko isompi voimala?

– Ei välttämättä. Jos kaupunkien kaukolämpöverkot yhdistetään, on Ekokem valmis toimittamaan energiaa.

2.25 Kuinka haavoittuva tällainen ratkaisu on? Mitä tapahtuu esim. kovilla pakkasilla, jos laitos joudutaan ajamaan alas?

– Kaukolämmön tuottamisessa on nytkin varajärjestelmä, niin olisi myös tulevaisuudessa. Lämpö voidaan tarvittaessa tuottaa nopeasti käynnistyvillä varalämpökeskuksilla.

2.26 Tuhkassa on haitallisia jäämiä. Hollantilaiset lienevät tutkineet eniten. Voitaisiinko tuhkaa hyödyntää?

– Ekokem hyödyntää pohjakuonaa jo nyt rakenteissa. Sitä on hyödynnetty myös muilla paikkakunnilla, kauimpana Anjalankoskella ja Iisalmessa. Jäämät tutkitaan ja käyttökohteet suunnitellaan.

2.27 Riihimäelläkin olisi mahdollista laajentaa kaukolämmön käyttöä sellaisilla omakotialueilla, joihin se on rakennettavissa.

3 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Antti Lepola ja Matti Kautto kertoivat arviointiohjelman sisällöstä ja arviointia varten tehtävistä selvityksistä sekä asemakaavan muutoksesta.

Riitta Turunen kävi läpi ympäristövaikutusten arviointiohjelman kuulemismenettelyyn liittyvät asiat.

Ympäristövaikutusten arvioinnista esitettiin kysymyksiä ja kommentteja.

3.1 Mitä muutoksia tulee liikenteeseen?

– Hanke lisäisi laitosalueelle suuntautuvaa liikennettä noin 35 – 50 ajoneuvolla päivässä. Kantatiellä muutos ei juurikaan tunnu. Kuljetukset tulevat pääosin kantatietä lännestä, jolloin autot kääntyvät oikealle. Ekokemille tuleva liittymä on suunniteltu siirrettäväksi noin 100 metriä itään. Tiejärjestelyt tästä eteenpäin voimalalle ovat suunnitteilla ja vaihtoehtoja arvioidaan YVA:ssa.

3.2 Vesistöä ei ole lähellä. Mihin johdetaan ylimääräinen lämpö?

– Mikäli energiaa ei saada hyötykäyttöön kaukolämpönä, höyrynä tai sähkönä, loppu lauhdutetaan ilmaan.

3.3 Siirrytäänkö Kiertokapulan alueen kotitalouksissa jatkossa yksipussijärjestelmään?

– Mustan ja valkoisen pussin järjestelmästä on päätetty luopua. Lajittelua kuitenkin tarvitaan ja jatkossa tullaan menemään mm. biojätteen erilliskeräykseen. Minkä kokoisilta kiinteistöiltä sitä edellytetään, on vielä päättämättä. Yksittäinen kiinteistö voi kompostoida biohajoavan jätteen itse tai jatkossa laittaa polttoon menevän pussin sekaan. (Kari Mäkinen, Kiertokapula Oy).

3.4 Halutaan jätteet lajiteltavaksi, mutta entä jos yksi auto kerää samaan kuormaan.

3.5 Vain 20 % kotitalouksista osaa lajitella jätteet oikein.

3.6 Raha on porkkana / keppi, jotta lajittelu onnistuisi.

4 Keskustelu

Alustusten jälkeen keskustelu jatkui.

4.1 Voidaanko rakentaa sellaista jätteenkäsittelylaitosta, jonka piipusta ei tule mitään haitallista?

– Mitä tarkemmin päästöt puhdistetaan, sen enemmän energiaa kuluu. Samalla saatetaan aiheuttaa päästöjä toisaalla ja kasvattaa luonnonvarojen kulutusta.

4.2 Voidaanko hiilidioksidi poistaa?

– Voidaan, tosin erittäin suurilla panostuksilla. Aihetta tutkitaan.

4.3 Minkälaisia raja-arvoja päästöiltä edellytetään?

– Raja-arvot ilmaan sallittaville päästöille on määrätty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (2003). Asetuksessa on myös tarkkoja määräyksiä mm. poltto-olosuhteista, päästöjen mittaamisesta ja toiminnasta häiriötilanteissa. Ekokemin nykyiset lupamääräykset ovat samat kuin valtioneuvoston raja-arvot. Kaasujen puhdistusjärjestelmä on toiminut erittäin hyvin ja pitoisuudet jäävät selvästi alle raja-arvojen.

4.4 Mistä suolahappo syntyy päästöihin?

– Suolahappo on vetykloridia (HCl). Klooria (Cl) on mm. PVC-muovissa ja ruoantähteissä.

4.5 Päästöjen vuosikeskiarvot ovat alhaisia, entä hetkittäiset, korkeimmat päästöpiikit?

– Tavanomaisin häiriöpiikki on hiilimonoksidi eli häkä, jonka pitoisuus voi hetkellisesti nousta noin nelinkertaiseksi vuosikeskiarvoon nähden. 1990-luvulla todettiin elohopeapitoisuuksien ylityksiä, ja sen jälkeen on uusittu savukaasujen puhdistusjärjestelmä. Nykyisin pitoisuudet ovat mittausjärjestelmien alarajalla. Ekokemin laitosten vuosittainen dioksiini- ja furaanipäästö on vastaava kuin 150:n kuorma-auton. Krematoriosta aiheutuu n. 10 kertaa enemmän dioksiinipäästöjä.

4.6 Mistä johtuivat lehtipuiden lehdissä olleet mustat pilkut?

– Eivät Ekokemin toiminnasta. Yhtiö tutkii kasvillisuuden tilaa ympäristössään. Poikkeamia vertailualueiden kasvillisuuteen nähden ei ole havaittu.

4.7 Tunnetaanko tuhkan pitoisuuksia?

– Tunnetaan. Tuhkaa on testattu ja sen alkuainepitoisuudet ja ominaisuudet ovat tiedossa. Tuhka on elotonta, siinä ei tapahdu loppusijoituksen jälkeen enää mitään orgaanista toimintaa.

4.8 Onko kuonaa hyödynnetty?

– On hyödynnetty, parinkymmenen vuoden ajan esim. Ekokemin omalla alueella on rakenteissa. Noin kahden vuoden kuonakertymä on tällä hetkellä varastoalueella odottamassa hyötykäyttöä.

4.9 Liuottaako vesi aineita tuhkasta?

– Ongelmallisin aine liukenemisen kannalta on molybdeeni. Liukenemisen haittavaikutukset eliminoidaan rakenteellisesti. Kuonan hyötykäytöltä edellytetyt vaatimukset ovat tiukkoja, esim. sallittava PCB-pitoisuus on pienempi kuin elintarvikkeilta.

5 Yleisötilaisuuden päätös

Esa Tommila kiitti kokouksen osallistujia aktiivisesta osallistumisesta, hyvistä kysymyksistä ja päätti kokouksen klo 20.25.

Muistion laati Antti Lepola

16.2.2005 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy