Yleisötilaisuus ti 29.1.2008

Paikka:Jokimaan ravikeskus, Lahti


Osallistujat Ari Simonen, Lahden seudun kuntatekniikka
Jorma Käki, Lahden seudun kuntatekniikka
Seija Nerg, Lahden kaupunki
Theodora Rissanen, Lahden kaupunki
Riitta Turunen, Hämeen ympäristökeskus
Antti Lepola, Ramboll Finland Oy
Anna Kaartokallio, Ramboll Finland Oy
Minna Miettinen, Ramboll Finland Oy
24 kpl lähialueen asukkaita

Muistion laati Minna Miettinen

1. Tilaisuuden avaus ja esittelyt

Hankkeesta vastaavan (Lahden kaupunki) edustaja Ari Simonen Lahden seudun kuntatekniikasta avasi yleisötilaisuuden ja esitteli läsnä olevat Lahden kaupungin, Lahden seudun kuntatekniikan, Hämeen ympäristökeskuksen ja Ramboll Finlandin edustajat.

2. Hankkeen esittely

Ari Simonen esitteli Rälssin maanvastaanottoalueen laajennushanketta.
Lahdessa muodostuu vuosittain noin 200 000 – 400 000 kuutiometriä puhtaita ylijäämämaita. Ylijäämämaat, joita ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan tällä hetkellä Rälssin maanvastaanottoalueelle. Maanvastaanottoalue täyttyy parin vuoden kuluttua, eikä korvaavaa aluetta ole tiedossa. Lahden kaupunki on aloittanut Rälssin maanvastaanottoalueen laajennuksen suunnittelun. Lahden seudun kuntatekniikka on saanut Lahden kaupungilta tehtäväkseen vastata Rälssin YVA-menettelystä. YVA-konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy ja yhteysviranomaisena Hämeen ympäristökeskus.
Alkuvuodesta 2008 käynnistetään lisäksi Lahden ympäristökuntien yhteinen maanvastaanottoalueen (tai -alueiden) etsintä, suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi. Uuden alueen löytyminen, suunnittelu, YVA ja luvitus vie kuitenkin aikansa.
Rälssin vastaanottoalueella harjoitetaan ylijäämämaiden vastaanotto-, jatkojalostus- ja sijoitustoimintoja. Lisäksi Rälssissä käsitellään kantoja ja asfalttia sekä vastaanotetaan lunta.
Laajennusvaihtoehdosta riippuen Rälssin alueen täyttöaika pitenisi 12 – 17 vuodella. Vaihtoehdot ovat tarkentuneet YVA-ohjelmavaiheesta. YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot ovat:

• VE 0: Laajennusta ei toteuteta. Rälssin vastaanottoalueella toiminta jatkuu nykyisen ympäristöluvan ja sen ehtojen mukaisesti
• VE I: Täyttötoimintaa laajennetaan Rälssissä alueille A, B, D ja E. Alueita ei louhita.
• VE II: Täyttö laajennetaan alueille A, B, D ja E. Alueita louhitaan ennen täyttöä.
• VE III: Täyttö laajennetaan alueille A, B, D ja E. Alueita louhitaan ennen täyttöä. Alueita D ja E typistetään pohjoisesta

Alue tullaan sulkemisen jälkeen maisemoimaan ja muokkaamaan kaavoituksen mukaista virkistyskäyttöä varten. Ideasuunnitelma alueen jälkikäytöstä on tehty kesällä 2007.
YVA-menettelyssä ei päätetä hankkeesta. YVA:n jälkeen tehdään päätöksiä, haetaan ympäristölupaa ja tehdään tarkempia suunnitelmia hankkeen toteutuksesta.

3. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)

YVA-konsultin edustaja Antti Lepola Ramboll Finland Oy:stä esitteli ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia.
YVA-menettely on lakisääteinen menettely hankkeen ja sen vaihtoehtojen arvioimiseksi. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksen tekoa varten ja lisätä kansalaisten tiedonsaantia hankkeesta. Rälssin alueen laajennuksen YVA-ohjelma valmistui maaliskuussa 2007. Silloin pidettiin edellinen yleisötilaisuus. Arviointiselostus valmistuu viikolla 6/2008, jonka jälkeen yhteysviranomainen kuuluttaa hankkeen, asettaa sen nähtäville nähtävilläolopaikkoihin sekä pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä. YVA-selostus tulee myös nähtäville hankkeen internet-sivuille. YVA-menettely päättyy keväällä 2008, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta.
Vaikutusarvioinnin aikana on mm. tehty melumittauksia Tuomenojan asuinalueella, hankkeen melumallinnusta, biologi on käynyt inventoimassa aluetta, tehty liittymäsuunnittelua, maisematarkastelua ja havainnekuvia.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettiin hankkeen haittoja, hyötyjä ja neutraaleja vaikutuksia.
Haittoja: liikenteen lisääntyminen, melu, pöly ja maisemalliset vaikutukset rakentamisen aikana. Haittavaikutusten vähentämiskeinoja on tarkasteltu YVA:ssa.
Neutraaleja vaikutuksia: alueella ei erityistä merkitystä luonnon kannalta, maisemoinnin jälkeen alue soveltuu virkistyskäyttöön, ympäristöriskit pieniä, vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ovat vähäisiä.
Hyötyjä: edellytykset kaupungin kehitykselle, luonnonvarojen korvaaminen, materiaalien hyötykäytön edistäminen.

4. Asemakaavoitus

Theodora Rissanen Lahden kaupungin kaavoitusyksiköstä kertoi Rälssin alueen asemakaavoituksen tilanteesta. Asemakaavoitus on käynnistynyt samoihin aikoihin Rälssin maanvastaanottoalueen laajennuksen YVA-menettelyn kanssa. Asemakaava on luonnosvaiheessa ja odottaa vaikutusarvioinnin tuloksia ja siitä saatuja lausuntoja. Asemakaava tulee nähtäville vuoden 2008 aikana ja silloin asukkailla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön.
Rälssin asemakaavassa esitellään lopputilanne, kun maanvastaanottotoiminta on loppunut ja alue virkistyskäytössä. Maanvastaanottoalue on merkitty kaavaluonnoksessa merkinnällä Erityisalue, joka on tarkoitettu maansijoittamista varten, korkein sallittu täyttötaso 145+, toiminnan päätyttyä alue on kunnostettava virkistysalueeksi.
Syksyllä 2008 on tarkoitus asemakaavoittaa Rälssin etelä-länsipuolella sijaitseva alue. Helsingintien varteen on yleiskaavassa merkitty teollisuusaluetta ja teollisuusalueen luoteispuolelle pientaloasutusta.

5. Keskustelu

Yleisötilaisuuden aikana osanottajat nostivat esille seuraavia asioita:

Lintulantielle ja -kujalle ei tullut kutsua.
- Kutsut on jaettu ohjelmavaiheessa määritetyn välittömien vaikutusten tarkastelualueelle. Lisäksi kutsu on julkaistu Etelä-Suomen sanomissa su 27.1.2008.

Kauanko Renkomäen soranotto jatkuu? Eikö sorakuoppaa voitaisi täyttää ylijäämämailla?
- Lahden kaupunki ja Rudus ottavat Renkomäessä kiviainesta, ottolupa on vuoteen 2017 asti. Soranottoalue sijaitsee pohjavesialueella, eikä sinne voida sijoittaa ylijäämämaita, vaikka kyse on puhtaista maa-aineksista.

Olen ehdottomasti vastaan Rälssin alueen louhintaa. Sille ei tulisi myöntää lupaa.

Mihin alueen vedet valuvat? Olen huomannut lammikoita alueen itä/pohjoispuolella
- Alueen maaperä on heikosti vettä johtavaa, joten lammikoita muodostuu luonnostaan. Maanvastaanottoalueen pintavedet ohjataan vesienkäsittelyaltaan kautta ympärysojiin. Vesien laatua tarkkaillaan jatkuvasti.

Onko vakavasti harkittu maanvastaanottoalueelle johtavan liittymän siirtoa? Nykyinen liittymä on todella vaarallinen ja sille täytyy tehdä jotain.
– YVA:ssa on tarkasteltu nykyisen liittymän parantamista, sen siirtoa pohjoisemmaksi ja kokonaan uuden tieyhteyden rakentamista Okeroistentieltä. Lahden kaupunki ja Tiehallinto tekevät aikanaan päätökset liikenteen osalta. On tärkeää, että Tuomenojan asukkaat ilmaisevat näkemyksensä asiasta.

Bussipysäkin kohdalta tienylitys on vaarallinen mm. koululaiset joutuvat ylittämään tietä bussilla koulumatkaa kulkiessaan. 3 vuotta sitten tapahtunut auto-onnettomuus ko. risteyksessä.

Onko mietitty miten maisema muuttuu, jos kaupunki tai yksityiset maanomistajat kaatavat metsää Rälssin ympäriltä? Reuna-alueet täytyisi jättää koskemattomaksi. Asia pitäisi huomioida YVA:ssa.
–Alueen metsänhoito voidaan tehdä maisemavaikutukset huomioon ottaen.
- Asemakaavamerkintöihin voidaan lisätä merkintä maisemaseikkojen huomioinnista hakkuiden yhteydessä. Toisaalta täyttömäki on niin korkea, että sen näkyvyyttä ei reunalla oleva suojapuustokaan tiettyihin suuntiin estä.

Voisiko Renkomäen tielinjauksen kautta suunnitella liittymää maanvastaanottoalueelle?
– Tulevaisuudessa kyllä, jos tie rakennetaan. Rälssin maanvastaanottoalueen toiminta on silloin jo päättynyt.

Voiko Helsingintien mäen muotoa loiventaa kaupungilta Tuomenojalle päin tultaessa? Mäen nyppylän takia näkyvyys on kohdassa huono.
– Tie on aikanaan tehty silloisten normien ja rakentamistavan mukaan, todennäköisesti on vältetty kallion louhintaa mäen kohdalla. Riippuu mm. liikennemääristä ko. tieosuudella. Lahden kaupunki ja Tiehallinto voivat vaikuttaa asiaan.

Bussipysäkki kaupungilta Tuomenojalle päin tulisi siirtää etelään päin. Siirto pohjoiseen päin ei paranna tilannetta. Tienylitys on edelleen vaarallinen.
– Näkyvyys pohjoisempana mäen harjanteen kohdalla on parempi molempiin suuntiin. YVA:ssa on esitetty saarekkeellisen suojatien rakentamista kohtaan. Liittymävaihtoehdossa VE1 (uusi liittymä n. 200 m pohjoisemmaksi) ei tarvittaisi pysäkkien siirtämistä.

Täytyisi rakentaa alikulkutunneli bussipysäkkien kohdalle.
– Näitä kaupunki ja Tiehallinto harkitsevat tarpeen (liikennemäärä, kevyen liikenteen määrä, kohteen liikenneturvallisuus) mukaan. Myös muita turvallisuutta edistäviä ratkaisuja on olemassa

Nykyisin maankaatopaikan liittymän kohdalla raskasliikenne tukkii bussipysäkin. Pysäkkiä tai liittymää tulee siirtää.
– Nämä mahdollisuudet ja niiden vaikutukset on esitetty YVA:ssa.

Helsingintiellä on jatkuvasti savea. Puhtaanapito ei ole onnistunut. Tien puhdistus on hoidettu perjantaisin klo 16. Sen jälkeen tie on välittömästi kurassa. Myös kaupungista päin tulevien autojen renkaissa kulkee savea.
– Maankaatopaikalle johtava tie kokonaisuudessaan voidaan päällystää asfaltilla. Kuntatekniikka ei voi vaikuttaa työmailta tulevien autojen renkaiden puhtauteen.

Missä vaiheessa ja kenelle voi tehdä ehdotuksia alueen jälkikäytöstä?
– Asemakaavassa ei määritellä tarkemmin, millaiseen virkistyskäyttöön alue tulee maanvastaanottotoiminnan loputtua. Lahden kaupunki suunnittelee jatkokäyttöä.
– Maanvastaanottoalueen ympäristöluvan ehtona on käytännössä aina tarkemman suunnitelman esittäminen maisemoinnista ennen toiminnan loppumista.
– Maria Väänänen Hämeen ympäristökeskuksesta tulee käsittelemään Rälssin ympäristölupa-asiaa. Häneen voi olla yhteydessä lupa-asiaa koskien.

Onko käyty mittaamassa Tuomenojan alueella mm. yrityspuiston alueen louhinnan vaikutuksia (melu ja tärinä)? Louhinta jo nyt aiheuttanut haittaa Tuomenojalle. Alueella on mahdotonta asua, jos Rälsissä louhitaan. Täytyisi ehdottomasti tulla mittaamaan melua ja tärinää.
– Rälssin alueen louhinnan suunnittelussa huomioidaan melu- ja tärinävaikutukset ja tehdään tarvittavat mittaukset sekä tärinäkatselmukset ennen ja jälkeen.
– Vanhan asuinalueen tärinät on aikanaan mitattu Tuomenojan asuinalueen laajennuksen louhintojen yhteydessä.

Kauanko louhinta kestäisi?
– Arviolta 5-10 vuotta.

Kuuluuko Ruduksen louhinnan melu Tuomenojan alueelle? Entä asuntojen sisälle?
– Asukkaiden mukaan ulos kuuluu, mutta ei sisälle.

Kuka tekee arvion louhinnan mahdollisista vaurioista?
– Louhinnan suorittajan vastuulla ovat ennakkokatselmukset, tärinän mittaus, loppukatselmus ja mahdolliset vahingon korvaukset.

Viime kesänä Rälssissä oli asfalttiasema, joka levitti savua ympärille. Onko tarkoitus jatkossakin sijoittaa asfalttiasema Rälssiin?
– Ei ole. Kesällä 2007 tehty uusiomassan koekäyttö oli kertaluonteinen. Asfalttiasema on siirretty Kujalaan.

Ovatko Tuomenojan asukkaat huomanneet poikkeavia vaikutuksia viikon aikana? Rälssissä on murskattu viikon ajan asfalttia.
– Suurin osa asukkaista ei ollut havainnut mitään poikkeavaa. Illalla, kun liikenne hiljenee, ääni kuuluu, oli eräs havainto.

Ruduksen kallion louhinta Hollolan Okeroisissa on käynnissä ja kallionmurskaus kuului tullessa ravikeskuksen pihalle.

Mihin aikaan Rälssissä toimitaan? Tuntuu, että toimintaa on aamusta kuuden jälkeen myöhään iltaan. Äänet (kolina ja räminä) kuuluvat asuinalueelle.
– Rälssin maanvastaanottoalueella on ympäristölupa toiminnalle arkipäivisin klo 7-20, murskaukselle klo 22 asti.

6. Tilaisuuden päättäminen

Riitta Turunen Hämeen ympäristökeskuksesta muistutti, että alueen asukkailla ja muilla asianosaisilla on mahdollisuus jättää virallinen mielipide (kirjallisena tai sähköpostilla) YVA-hankkeesta Hämeen ympäristökeskukselle 2 kk kestävän kuulutuksen aikana. YVA-selostus tulee noin viikon-kahden kuluessa nähtäville.
Ari Simonen kiitti osanottajia ja päätti kokouksen.

6.2.2008 Ramboll Finland Oy Hollola