LIFE02 ENV/FIN/000329 

Ympäristömyötäiset menetelmät alempiluokkaisen tiestön kunnostamiseen.
Environmentally friendly systems to renovate secondary roads.

Yhteenveto

Hanke on demonstraatioprojekti teollisuuden sivutuotteiden  hyödyntämiseen perustuvista ympäristömyötäisistä menetelmistä soratieverkoston kunnostamiseen ja ylläpitoon. Hankkeen taustalla ovat Suomen alempiasteisen tieverkoston, etupäässä sorateiden, huono laatu ja keväisin toistuvat routavauriot sekä maarakentamisessa tarvittavien luonnon kiviainesten käyttöön liittyvät ympäristö- ja saatavuusongelmat.

Perinteisten sorateiden peruskorjaus- ja kunnostusmenetelmien korvaaminen teollisuuden sivutuotteisiin perustuvilla menettelytavoilla on kiinnostavaa jo senkin vuoksi, että sivutuotteista  monet ovat käyttökelpoisia maarakennusmateriaaleja, joko sellaisenaan tai jalostettuina.

Hankkeen yhteydessä testataan paitsi sorateiden perusparantamisen eri prosesseja, myöskin erityisinä sovellutuksina pohjaveden suojausrakenteen ja uudentyyppisten kevyenliikenteen väylien rakentamista teollisuuden sivutuotteisiin  perustuvia uusiomateriaaleja käyttämällä.

Hanke koostuu useasta osatehtävästä, joista keskeisinä ovat vuosina 2002 ja 2003 toteutettavat pilotprosessit, rakennesovellutusten seurantatutkimukset ja tulosten ympäristöllisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi, sekä hankkeessa muodostuvan tietotaidon ja tulosten levittäminen Euroopassa.

Taustaa ja tavoitteet

Hankkeen taustalla ovat Suomen alempiasteisen tieverkoston (tässä esim. sorateiden) huono laatu ja keväisin toistuvat routavauriot sekä maarakentamisessa tarvittavien luonnon kiviainesten käyttöön liittyvät ympäristö- ja saatavuusongelmat. Lyhyesti voidaan todeta, että perinteisesti toteutettu peruskorjaus on kallista ja se vaatii suurta määrää uutta kiviainesta (soraa ja kalliomursketta käytetään maarakentamisessa Suomessa noin 70 miljoonaa tonnia/vuosi). Tämän lisäksi tällainen peruskorjaus on vaikutukseltaan lyhytaikaista, joten monissa tiepiireissä tyydytään vain vaurioiden vuotuiseen paikkaamiseen ja tasaamiseen uudella murskekerroksella.

Joka tapauksessa tarvittavat kivimateriaalit on tuotava, monesti melko kaukaakin, rakennuskohteeseen, ja kuljetuskustannukset ovat melko korkeat sekä jo pelkästään kuljetuksiin liittyvä energiakulutus suuri. Kiviainesten tuotanto puolestaan aiheuttaa haittoja ekosysteemeille, maisemalle ja pohjavesille. Näiden ympäristö- ja yhteiskunnallisten haittojen vuoksi on odotettavissa, että kiviainesten tuotantoa tullaan edelleen rajoittamaan, jolloin kiviainesta korvaavien materiaalien ja menettelytapojen kehittäminen on erittäin keskeinen strateginen kysymys maarakennusalalla. Tällöin kiinnostaa mm. se tosiasia, että teollisuuden eri prosesseissa muodostuu runsaasti sivutuotteita, joista edelleenkin suurin osa läjitetään kaatopaikoille, vaikka monet näistä sivutuotteista olisivat käyttökelpoisia maarakennusmateriaaleja, joko sellaisenaan tai jalostettuna.

Kestävän kehityksen mukaisen tierakentamisen kehittämiseksi on Tieliikelaitos Tiehallinnon tuella ja yhteistyössä teollisuuden kanssa jo pitkään ja erityisesti 1990-luvun alusta lähtien ollut mukana tutkimus- ja kehitystyössä, mikä liittyy teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöön mm. alempiasteisen tieverkoston (mm. sorateiden) peruskorjaamisessa.  Tutkimus- ja kehitystyön yhteydessä on todettu, että uusiomaarakentamisen käyttöönottoa rajoittavat sivutuotteisiin liittyvä ympäristölainsäädäntö, useiden uusiomateriaalien käyttöön liittyvät tekniset tai ympäristölliset epävarmuustekijät, sekä uusiomaarakentamiseen prosessiin liittyvät logistiset ja materiaalien käsittelyn ongelmat. 

Kehitystyön yhteydessä on tullut esille myös maaseudun erityisongelma eli kapeilla maanteillä liikkuvien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ym. turvallisuus.  Turvallista kevyen liikenteen verkostoa olisi mahdollista kehittää uudentyyppisten ja halpojen kevyen liikenteen väylien avulla. Näitä mahdollisuuksia tarjoaa uusiomaarakentamisessa ja geotekstiileissä T&K- työn yhteydessä saavutettu tietotaito. 

Kukkia Circlet tai Kukkian Kierros-nimeä kantava hanke on demonstraatioprojekti ympäristömyötäisistä menetelmistä soratieverkoston kunnostamiseen, jossa yhdistetään kaikki se tietotaito, mitä on saavutettu edellämainittujen T&K-projektien yhteydessä. Hankkeen avulla pyritään poistamaan määrättyjen teollisuuden sivutuotteiden (mm. paperiteollisuuden kuitulietteet ja tuhkat sekä tietyt kemianteollisuuden prosessijätteet) osalta uusiomaarakentamisen käyttöönoton rajoituksia. Hankkeen yhteydessä testataan sorateiden perusparantamisen ja sen erityisinä sovellutuksina myös pohjaveden suojausrakenteen että kevyen liikenteen väylien rakentamiseen koko prosessia.

Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota logistiikkaan (materiaalitoimitukset ja varastointi), laitteisiin ja työmenetelmiin, joilla erilaiset rakennesovellutukset toteutetaan, sekä toteutettujen rakennesovellutusten pitkäaikaiskestävyyteen, ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Tulosten ja käytettävissä olevan muun tiedon avulla arvioidaan eri rakennesovellutusten ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset verrattuna perinteiseen tierakentamiseen.

Toimenpiteet

Hanke koostuu useista toisiinsa liittyvistä tehtävistä. Materiaalitutkimuksien (1) tarkoituksena on optimoida eri sovellutuksissa käytettävät materiaalit sekä geoteknisten että ympäristöominaisuuksien kannalta. Vuonna 2002 on tarkoituksena toteuttaa  ensimmäinen pilot, jota varten tehdään tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet (2) ennen varsinaista prosessin toteutusta (3).

Vuoden 2002 pilotrakentamisessa testataan 12 km pitkän vanhan soratien stabilointia erilaisilla teollisuuden sivutuotteisiin perustuvilla sideaineilla. Vuonna 2003 toteutetaan toinen pilot, jonka suunnittelu ja ohjeistus on oma tehtävänsä (4) ja toteutus oma tehtävänsä (5).

Toisessa pilotissa peruskorjataan muutaman kilometrin pituinen soratie korvaamalla entiset murskerakenteet teollisuuden sivutuotteisiin perustuvilla rakennekerroksilla. Samassa yhteydessä testataan pohjaveden suojausrakennetta sekä kevyen liikenteen väylien sovellutuksia. Kaikki pilotrakentaminen suoritetaan Luopioisissa, luonnonkauniin Kukkiajärven ympäri kulkevilla sorateillä.

Suunnitteluvaiheisiin liittyvät asianmukaiset ympäristölupahakemukset. Pilotkohteissa tehdään seurantatutkimuksia, joiden tarkoituksena on valvoa ja seurata eri sovellutuksien toimintaa ja ympäristövaikutuksia. Tämän seurantavaiheen (6) tulokset, analysoidaan ja arvioidaan asiantuntijatyönä, jolloin mukana on myös hankkeen ulkopuolisia, riippumattomia asiantuntijoita.

Tuloksen levittäminen (7) on tärkeä osa LIFE-Environment hanketta. Tämä tehtävä sisältää asianmukaisen paikallisen ja kansallisen tiedottamisen, web-sivujen luomisen ja ylläpidon, eurooppalaisen kontaktiverkoston kehittämisen tiedon levittämiseen ja hankkeen tuloksiin perustuvan soveltamisoppaan julkaisemisen nettisivuilla hankkeen päätyttyä. Hankkeen hallinnointi on näiden lisäksi omana erillisenä osatehtävänään (8).

Tulokset

Hankkeen tuloksena muodostuu uusia, kestäviä menetelmiä alempiasteisen tieverkoston parantamiseksi ja kehittämiseksi, sekä tietoa tätä kehitystä tukevia standardisointia ja lainsäädäntöä varten. Hyödyntämisen tueksi on tuotettu videoita ja soveltamisopas. Tietoa levitetään Euroopan eri intressitahoille sekä molempien pilottien rakentamisvaiheessa (2002 ja 2003) sekä kansainvälisen seminaarin yhteydessä vuonna 2004. Hankkeen tulosten laaja käyttö Euroopassa lisää uusiutumattomien luonnonvarojen suojelua, ja vähentää jätteiden määrää sekä kaatopaikkojen tarvetta.