Lapinsalon tuulivoimahankkeen asukaskysely
Hankkeen välkevaikutukset
Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa roottorin pyöriessä, aiheutuu lapojen liikkuvasta varjosta valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta.
Lapinsalon hankkeen välkevaikutuksia on arvioitu välkemallinnuksen avulla, jossa välkkeen esiintymisen määrää sekä ajankohtaa on arvioitu suhteessa hankealueen läheisyydessä sijaitseviin asuin- ja lomarakennuksiin. Lapinsalon hankkeesta aiheutuvat välkevaikutukset ovat vähäisiä, sillä ne jäävät mallinnusten mukaan hanketta ympäröivän loma-asutuksen ja vakituisen asutuksen kohdalla alle 8 tunnin vuotuisen rajan. Lapinsalon tuulivoimahankkeen välkkeen yhteisvaikutuksia on arvioitu yhdessä Pilpankankaan sekä Konnunsuon tuulivoimahankkeiden kanssa. Myös yhteisvaikutuksien osalta välkevaikutukset ovat vähäisiä ympäröivän asuin- sekä lomarakennuksien kohdalla ja välkemäärät jäävät alle ohjearvojen.
Hankealueella esiintyvän välkkeen määrä voi olla erityisesti metsäisillä alueilla mallinnuksen osoittamaa vähäisempi tai olematon, koska mallinnuksessa ei huomioida puuston peittävää vaikutusta. Todellisessa tilanteessa välkettä havaitaan vain alueilla, joihin välkettä aiheuttava voimala näkyy. Tyypillisesti tällaiset alueet ovat peltoja, hakkuuaukkoja, avosoita sekä harvapuustoisia metsiä.
Hankealueella sijaitsevien virkistyskohteiden sekä -reittien käytön yhteydessä koettua välkevaikutusta voi vähentää kohteiden käyttötapojen eroaminen asuin- ja lomarakennusten käyttötavoista. Virkistyskäytössä alueella oleskelun kesto on tyypillisesti lyhytaikaisempaa ja tapahtuu yksittäisten henkilöiden tai ryhmien toimesta tilapäisesti. Virkistyskohteisiin ei yleisesti sovelleta suosituksia välkkeen vuotuisesta enimmäismäärästä, mutta mahdollinen välkyntä voi vaikuttaa alueella liikkujan virkistyskokemukseen.
Välkkeen potentiaalisen häiriön muodostumiseen ja kokemiseen vaikuttavat välkkeen määrän lisäksi välkynnän ajankohta ja kohteen käyttötapa sekä välkynnän estyminen esimerkiksi puuston tai rakennusten vuoksi. Välkkeen syntyyn voidaan lisäksi vaikuttaa tuulivoimalaan liitettävällä teknisellä ohjauksella, jolla tuulivoimala pysäytetään tarvittaessa.
Lapinsalon tuulivoimahankkeen hankevaihtoehdon VE1 (44 voimalaa) välkemallinnus on esitetty oheisessa kuvassa. Klikkaamalla kuvaa, se aukeaa suurempana omaan ikkunaan. Myöhemmin nähtäville asetettavassa hankkeen YVA-selostuksessa esitetään yksityiskohtaisemmin välkkeen mallinnusmenetelmät, tulokset ja vaikutusarvioinnit.
Kuvassa esitetyt reseptoripisteet tarkoittavat kohtia, joissa välkkeen laskenta tehdään tarkennettuna. Reseptoripisteiksi on valittu lähimpänä suunniteltuja voimaloita sijaitsevat asuin- ja lomarakennukset eri suunnista.
Kuva. Hankevaihtoehdon VE1 (44 voimalaa) välkkeen määrä tunteina vuodessa.
Kuvaa klikkaamalla se aukeaa suurempaan ikkunaan.
Taustatietoa välkkeestä ja välkemallinnuksista
Tuulivoimaloiden välkevaikutuksia (liikkuva varjo) esiintyy ainoastaan auringon säteiden vaikutuksesta, kun tuulivoimalat ovat toiminnassa. Lapinsalon välkemallinuksessa käytetyllä voimalatyypillä ja voimalan mitoilla varjo voi ulottua enimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydelle voimalasta. Välkevaikutuksen etäisyyteen ja esiintyvyyteen vaikuttavat tuulivoimalan korkeus ja roottorin halkaisija sekä lavan paksuus, vuodenajan- ja vuorokauden aika, maaston muodot sekä näkyvyyttä rajoittavat tekijät kuten kasvillisuus ja pilvisyys. Laajimmalle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla. Välkettä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä, tai auringon asema on välkkeen muodostumiselle epäedullinen. Myös tuulen suunnalla on vaikutusta varjon muodostukselle. Poikittain aurinkoon oleva voimala aiheuttaa erilaisen varjon kuin kohtisuoraan aurinkoon suuntautunut voimala.
Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen määrälle virallisia raja-arvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa suositellaan käytettäväksi apuna muiden maiden suosituksia. Tanskassa sovelletaan asutuksen osalta yleensä raja-arvona enintään kymmenen tuntia välkettä vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja Saksassa ohjeistus on enintään kahdeksan tuntia vuodessa (Ympäristöministeriö. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2016).
