Vesihuollon kehittämissuunnitelma:

Tiivistelmä

Vesihuollon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on selvittää Nurmijärven kunnan vesihuollon kehittämistarpeita n. 20 vuoden aikajänteellä siten, että pääpaino on haja-asutusalueen vesihuollossa. Suunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitteluväline.

Nurmijärvi on pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi voimakkaiden kasvupaineiden alaisena. Verkostojen laajentamisen tarve on jatkuvaa, jolloin myös vesihuoltoverkostojen liittymisaste kasvaa. Tämä edellyttää isoja vesihuollon investointeja ja vesihuoltoverkostojen jatkuvaa kehittämistä.

Kunnallisesta vesihuollosta vastaa Nurmijärven vesilaitos. Vesilaitoksella on viisi vesihuollon toiminta-aluetta, joista neljällä on myös viemäröinti. Nurmijärven vedenhankintaan on käytettävissä riittävästi hyvänlaatuisia pohjavesivaroja. Vedenhankinnan varmuus paranee, kun Klaukkala – Röykkä – Rajamäki -väleille rakennetaan yhdysvesijohdot yhdessä siirtoviemäreiden kanssa.

Klaukkalaan on 2005 rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo, jossa tullaan käsittelemään Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän viemäröinnin toiminta-alueiden sekä Altia Oyj:n jätevedet. Kirkonkylän toiminta-alueella toimii jatkossakin oma jätevedenpuhdistamo.

Nurmijärven vesilaitos toimii lähinnä vain asemakaavoitetuilla alueilla ja sen ulkopuolella keskitetty vesihuolto järjestetään yksityisesti esim. vesiosuuskuntaperiaatteella. Kunta vastaa vesihuollon kehittämisen suunnittelusta koko kunnan alueella.

Perttulaan ja Nummimäelle on perustettu vesiosuuskunnat, joiden vesihuoltoverkostot ovat vielä rakentamatta. Lisäksi kunnan alueella toimii 10 pientä vesiyhtymää.

Nurmijärvellä n. 7 300 asukasta oli vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja n. 8 600 asukasta viemäriverkostojen ulkopuolella 2003.

Nurmijärvellä on useita tiheään asuttuja alueita, joille keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentaminen on perusteltua. Nämä suunnitelmassa vesihuollon kehittämisalueiksi valitut alueet on luokiteltu kiireellisyysjärjestykseen vertailemalla alueita ja niiden tarpeita eri kriteerein. Luokituksen avulla vesihuollon kehittämisalueet on jaettu kolmeen eri koriin. Luokituksen kärkisijoille nousseilla I - korin ja myös II – korin alueilla on selkeitä tarpeita ja edellytyksiä keskitetyn vesihuollon järjestämiselle. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä, kustannusarvioita ja tukimuotoja, miten vesihuoltoa olisi suositeltavaa kehittää näillä alueilla.

Vesihuollon kehittämisalueille perustettavien vesiosuuskuntien vedenhankinta ja jätevedenkäsittely ehdotetaan toteutettavaksi ostamalla ne palveluna Nurmijärven vesilaitokselta. Tällöin vesiosuuskunta liittää omat vesi- ja viemäriverkostonsa Nurmijärven vesilaitoksen verkostoihin. Paikallisia ratkaisuja (oma alueellinen vedenottamo ja/tai pienpuhdistamo) ei ole esitetty.

Toimenpideohjelmassa esitettyjen haja-asutuksen vesihuoltohankkeiden investointikustannukset ovat yhteensä n. 22 miljoonaa €. Hankkeiden kautta n. 5 500…6 000 asukasta on mahdollista liittää vesi- ja viemäriverkostojen piiriin.

Ensisijaisesti kehitettävien eli I – korin vesihuollon kehittämisalueiden keskitetyn vesihuollon järjestämisen arvioidut investointikustannukset ovat yhteensä 6,7 miljoonaa € (+ mahdolliset siirtovesihuoltolinjat). Tällöin n. 2 000 vakituista asukasta ja n. 900 kiinteistöä on mahdollista liittää vesi- ja viemäriverkostojen piiriin. Vastaavasti II – korin alueiden keskitetyn vesihuollon rakentamisen kustannukset ovat n. 7,4 milj. € ja III – korin alueiden n. 5,6 milj. €.

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tulee kiinnittää huomiota uuden asetuksen (valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelemisestä viemäriverkostojen ulkopuolella, nro 542/2003) edellyttämiin kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn tehostamistoimiin. Asetuksen vaatimusten täyttäminen edellyttää yleensä huomattavia kiinteistökohtaisia investointeja, jolloin vaihtoehtoisen keskitetyn vesihuollon järjestämisen mahdollisuudet olisi suositeltavaa aina selvittää. Asetuksen jätevesien käsittelyä koskevat määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti viimeistään 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 1.1.2014 mennessä.

21.12.2004 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy