VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
PÄÄPIIRTEITTÄIN
Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelman teksti on
kokonaisuudessaan luettavissa pdf-muodossa
(300kt).
VESIHUOLLON NYKYTILA
Nurmijärven kunnallisesta vesihuollosta vastaa Nurmijärven
vesilaitos. Vesilaitoksen toteuttaman vesihuollon nykytilanne on
esitetty nykytilannekartassa
(pdf) ja tunnusluvut seuraavassa taulukossa:
Nurmijärven vesilaitoksella on viisi toiminta-aluetta. Kirkonkylän,
Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän toiminta-alueilla on järjestetty
vedenjakelu ja viemäröinti. Nukarin toiminta-alueella on ainoastaan
vedenjakelu.
Nurmijärven kunnan Metsä-Tuomelan jäteasemalla on oma
vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo.
Altia Oyj:n Rajamäen alkoholijuomatehtaan vedenhankinta on järjestetty
omista vedenottamoista, joita on viisi kappaletta. Tehtaan jätevedet
käsitellään Altia Oyj:n omassa puhdistamossa.
Nurmijärven alueelle on perustettu kaksi vesiosuuskuntaa, Perttula
ja Nummimäki. Kummankaan vesiosuuskunnan alueelle ei ole vielä
rakennettu vesihuoltoverkostoa. Perttulan vesiosuuskuntaan kuuluu noin
200 kiinteistöä ja Nummimäen vesiosuuskuntaan 60 kiinteistöä.
Nurmijärvellä on 10 vesiyhtymää, jotka ovat järjestäneet
alueillaan vedenjakelun. Käyttövesi ostetaan kunnan vesijohtoverkostosta.
Vesiyhtymillä ei ole viemäröintiä.
Vedenottamot
Nurmijärven vesilaitoksella on kymmenen vedenottamoa. Vedenottamoiden
tiedot vuodelta 2003 on esitetty alla olevassa taulukossa.
Kaikkien vedenottamoiden vesi täyttää talousvedelle asetetut
laatuvaatimukset.
Jätevedenpuhdistamot
Nurmijärvellä on nykyisin neljä jätevedenpuhdistamoa,
joiden lupaehdot ja puhdistustulos vuodelta 2002 on esitetty erillisessä
liitteessä.
Klaukkalaan on 2005 rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo, jossa
tullaan käsittelemään Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän
viemäröinnin toiminta-alueiden sekä Altia Oyj:n jätevedet.
Kirkonkylän toiminta-alueella toimii jatkossakin oma jätevedenpuhdistamo.
Puhdistamoilta tulevat ylijäämälietteet sakeutetaan ja
kuivataan, minkä jälkeen ne on pääosin kompostoitu
Metsä-Tuomelan jäteasemalla.
Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella, haja-asutusalueilla
Nurmijärven väestöstä n. 7 300 eli n. 20 % asukkaista
oli vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja vastaavasti n. 8 600 eli n.
24 % asukaista viemäriverkostojen ulkopuolella vuonna 2003. Näiden
asukkaiden vedenhankinta on järjestetty kiinteistökohtaisista
kaivoista ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisin
tai useamman kiinteistön yhteisin ratkaisuin.
Haja-asutusalueella kiinteistökohtaisissa kaivoissa on havaittu
kohonneita rauta-, mangaani- ja nitraattipitoisuuksia sekä veden
haju-, makuongelmia ja sameutta (Suunnittelukeskus Oy, haja-asutusalueiden
vesihuollon yleissuunnitelma, 1991). Yleisin ongelma kaivovesissä
on korkea rautapitoisuus.
Kunnan rakennusjärjestyksen mukaan jätevesien käsittelytavan
on oltava ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädännön
mukainen. Lisäksi ranta-alueilla, jollei asemakaavassa tai ranta-asemakaavassa
ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä
syytä, vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on
kiellettyä. Kiinteistökohtaiset jäteveden puhdistusmenetelmät
eivät nykyisellään useinkaan täytä asetettuja
vaatimuksia.
Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta
Nurmijärven vedenhankintaan on käytettävissä riittävästi
hyvänlaatuisia pohjavesivaroja. Klaukkala – Kirkonkylä
– Nukari –väleillä on yhdysvesijohto ja taajamien
vedenhankinnan varmuus paranee edelleen, kun Klaukkala – Röykkä
– Rajamäki -väleille rakennettavat yhdysvesijohdot valmistuvat.
Nurmijärven vesilaitoksen vedenottamot, vesitornit ja paineenkorotusasemat
sekä viemäriverkoston pumppaamot ja jätevedenpuhdistamot
kuuluvat kaukovalvonnan piiriin. Nurmijärven vesilaitoksella on
valmiussuunnitelma ja vedenlaatua tukitaan säännöllisesti
valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Lisäksi kunnalla on vesivaraus suuruudeltaan 0.11 m³/s Pääkaupunkiseudun
Vesi Oy:n omistamaan Päijänne-tunneliin. Vesivaraus mahdollistaa
riittävän talousveden saannin pitkällä aikavälillä.
Kunta kehittää varautumistoimenpiteitä myös nykyisen
vedenhankinnan varmistamiseksi siten, että osa tunnelin vesivarauksesta
voitaisiin ottaa tarvittaessa vedenjakelun käyttöön.
>sivun alkuun
VESIHUOLLON
KEHITTÄMISTARPEET
Vesihuoltolain
(9.2.2001/119, 1 §) tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin
riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä
sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen
viemäröinti.
Vesihuoltolain mukainen vastuujako vesihuollossa on seuraava:
- kunta vastaa vesihuollon yleisestä kehittämisestä
koko kunnan alueella
- vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä
ja toimittamisesta toiminta-alueellaan
- kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä
vesihuollosta
Valtioneuvosto on antanut asetuksen
talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen
ulkopuolisilla alueilla (N:o 542/2003).
Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset
kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset
koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen
viemäröintijärjestelmään. Asetus tuli voimaan
vuoden 2004 alusta.
Asetuksen jätevesien käsittelyä koskevat määräykset
koskevat heti uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä,
joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä
korjaus- ja muutostöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen
jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten
mukaisiksi viimeistään 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta
eli 1.1.2014 mennessä. Erityisistä syistä siirtymäaika
voi olla 14 vuotta.
Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa
Nurmijärvi on pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi
voimakkaiden kasvupaineiden alaisena. Väestökehitystä
on arvioitu maakuntasuunnitelman ja sitä voimakkaamman kasvun pohjalta.
Väestönkasvun pääpaino on taajamissa. Arviolta
noin 80 % uusista asukkaista sijoittuu taajama-alueelle.
Vedenkulutus – ja jätevesiennusteet vuoteen 2025 asti perustuvat
edellä esitettyyn voimakkaan kasvun väestöennusteeseen
ja olettamukseen, että uusia vesiosuuskuntia perustetaan haja-asutusalueelle.
Veden ominaiskulutuksen oletetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä
tasolla. Kokonaisvedenkulutuksen ja jätevesikuormituksen oletetaan
nousevan liittymisprosentin ja kunnan väkiluvun kasvun johdosta.
Nurmijärven vesilaitoksen toimintamalliin ei ole odotettavissa
muutoksia. Vesilaitos järjestää vesihuollon toiminta-alueillaan
ja tekee yhteistyötä vesiyhtymien ja vesiosuuskuntien kanssa.
Kunta ja vesilaitos avustavat ja tukevat uusien vesiosuuskuntien perustamista
ja vesihuollon toteuttamista haja-asutusalueella.
Kuntarajat ylittävien vesiosuuskuntahankkeiden myötä
yhteistyö ympäröivien kuntien kanssa tulee tiivistymään.
Kehittämistarpeet nykyisillä vesihuollon toiminta-alueilla
Nurmijärven vesilaitoksella on viisi vedenjakelun ja neljä
viemäröinnin toiminta-aluetta, jotka tulisi päivittää
nykyisiä verkostoja vastaaviksi ja asemakaava-alueet kattaviksi.
Uudet asemakaavoitettavat alueet tulisi liittää toiminta-alueeseen
kaavoituksen ja muun yhdyskuntatekniikan toteutuessa. Vesihuoltolaitoksen
toiminta-alueilta olisi hyvä selvittää kiinteistöt,
jotka eivät vielä ole liittyneet yleiseen vesihuoltoverkostoon.
Joidenkin vedenottamoiden läheisyydessä on viemäröintiin
liittymätöntä asutusta, mikä muodostaa pilaantumisriskin
pohjaveden laadulle. Lepsämän ja Nummenpään vedenhankintaan
käytetyille pohjavesialueille tulisi tehdä suojelusuunnitelmat.
Toiminta-alueiden vedenhankintaan ja –jakeluun ei kohdistu merkittäviä
kehittämistarpeita.
Viemäriverkostojen saneerausta ja vuotokohtien selvitystä
tulisi edelleen jatkaa vuotovesien vähentämiseksi. Runsaat
vuotovedet aiheuttavat ongelmia ja ohituksia puhdistamoille, jolloin
puhdistamoiden lupaehdot voivat ylittyä.
Klaukkalan uuden puhdistamon kapasiteetti on riittävä suhteessa
ennustettuun jätevesikuormaan vuoteen 2020 asti. Kirkonkylän
osalta typpikuormituksen ennustettu kasvu johtaa puhdistamon saneeraustarpeeseen
vuoteen 2015 mennessä.
Kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla
Vesihuoltoverkostoihin liittymättömillä kiinteistöillä
on tarve kehittää vesihuoltoa, koska kaivoveden laadussa ja
riittävyydessä on usein ongelmia ja koska suurimmalla osalla
kiinteistöjä jätevesien käsittelymenetelmät
eivät täytä valtioneuvoston asetuksen mukaisia vaatimuksia.
Nurmijärvellä on monia alueita, joissa keskitetyn vesihuollon
rakentaminen olisi tarpeellista ja suositeltavaa korkean asukastiheyden
johdosta. Nämä alueet ovat pääsääntöisesti
taajamien läheisyydessä olevia tiheään asuttuja
alueita tai haja-asutusalueen kyliä. Näillä vesihuollon
kehittämisalueiksi nimetyillä alueilla on tarkasteltu keskitetyn
vesihuollon toteuttamismahdollisuuksia.
Kunnan strategiana
haja-asutusalueen vesihuollon toteuttamisessa on, että haja-asutusalueen
asukkaat muodostavat yhteenliittymiä esim. osuuskuntia, jotka vastaavat
vesi- ja viemärijärjestelmien rakentamista ja ylläpidosta.
Kunta ja vesilaitos tukevat ja antavat asiantuntija-apua vesihuollon
järjestämisessä. Kunta mm. vastaa vesihuollon suunnittelun
kustannuksista ja avustaa taloudellisesti verkostojen rakentamista.
Vesilaitos puolestaan varaa henkilöresursseja osuuskuntien auttamiseen,
minkä lisäksi vesilaitos osallistuu osuuskuntien alueiden
ulkopuolisten runkolinjojen kustannuksiin taloudellisten mahdollisuuksien
mukaisesti. Kunnan tuen lisäksi osuuskunnat voivat hakea alueelliselta
ympäristökeskukselta valtion tukea.
VESIHUOLLON KEHITTÄMISALUEET
Vesi- ja viemäriverkoston laajentamista on tarkasteltu vesihuollon
kehittämisalueiksi valituilla alueilla. Vesihuollon kehittämisalueeksi
valittavan alueen on täytettävä seuraavat kriteerit:
• Alueella on tarve vesihuollon kehittämiselle
• Alueella on riittävä asukastiheys, jotta vesihuollon
toteuttaminen olisi taloudellisesti mahdollista, ja/tai alue on osayleiskaavalla
kehitettävä kyläalue
Kehittämisalueet on jaettu neljään ryhmään
niiden pääasiallisen tyypin perusteella: asemakaava-alueella
sijaitsevat kehittämisalueet, vakituisen haja-asutuksen kehittämisalueet,
loma-asutuksen kehittämisalueet ja erityisalueet.
Kunkin kehittämisalueen osalta on selvitetty kuinka keskitetty
vesihuolto olisi teknis-taloudellisesti perusteltua toteuttaa ja mitkä
olisivat toteuttamisen kustannukset (suunnitelmakartta
ja kustannusarvioiden
yhteenvetotaulukko).
Alueet on lisäksi luokiteltu kolmeen koriin niiden tärkeyden
perusteella siten, että I - korissa on tärkeimmät ja
toteuttamiskelpoisimmat vesihuollon kehittämisalueet. Luokittelu
perustuu vesihuollon kehittämisalueiden eri ominaisuuksien pisteytykseen
ja painotukseen seuraavasti:
• kiinteistömäärä ja –tiheys 20 %
(huomioiden vesihuollon kannalta merkittävät kohteet esim.
koulut, leirikeskukset yms.)
• vesihuoltoverkoston toteuttamiskustannukset 15 %
• sijainti yhdyskuntarakenteessa 20 %
• vesistöjen läheisyys 5 %
• pohjaveden suojaustarve 10 %
• kaivoveden laatu ja riittävyys 15 %
• jätevesien käsittelyongelmat 15 %
Luokitustaulukko
ja –kartta
Perttulan ja Nummimäen vesiosuuskunnat ja Metsä-Tuomelan ja
Koholan erityisalueet eivät ole mukana tässä luokittelussa,
koska niiden keskitetyn vesihuollon toteutuminen on jo käynnissä
tai ne eivät muutoin ole rinnastettavissa luokiteltuihin haja-asutuksen
vesihuollon kehittämisalueisiin.
I - koriin kuuluvat alueet
- Alue 14: Haaran alue
- Alue 40: Nukari
- Alue 45: Palojoki
- Alue 13: Lepsämä
- Alue 8: Nummenpää
- Alue 9: Perttula-Lopentie
- Alue 18: Simola
- Alue 20: Herunen
II - koriin kuuluvat alueet
- Alue 46: Metsäkylän Toivola
- Alue 2: Leppälampi
- Alue 11: Valkjärvi länsi
- Alue 41: Teilinummi
- Alue 15: Tiiranranta
- Alue 42: Raalantie Karhukorpi
- Alue 3: Sääksin ranta
- Alue 6: Vaaksinjärvi
- Alue 44: Rannikonmäki
- Alue 30: Hakapelto
- Alue 17: Kuonomäentien länsiosa
- Alue 10: Helkunkulma
- Alue 25: Koivumäentie-Uudenkyläntie
- Alue 31: Raalantien varsi
- Alue 34: Ripatti
III - koriin kuuluvat alueet
- Alue 37: Syväoja
- Alue 16: Jokipelto-Takkulantie
- Alue 36: Klaukkalan Metsäkylä
- Alue 28: Mutaanmäentie
- Alue 38: Salmelanmäki
- Alue 43: Myllykoski-Elomäentie
- Alue 12: Valkjärvi itä
- Alue 26: Savikko
- Alue 24: Kiljava
- Alue 22: Jokisentien alue
- Alue 33: Puontila
- Alue 35: Mäkimaantien alue
- Alue 7: Rusthollin alue
- Alue 29: Raiskionkulma
>sivun alkuun
KEHITTÄMISTOIMENPITEET
Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet
Kunta hyväksyy vesihuoltolaitosten toiminta-alueet laitoksen
esityksestä. Asemakaavoitettavat alueet liitetään Nurmijärven
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen sitä mukaa kun alueiden
toteutus etenee.
Myös vesiosuuskunnat ovat vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia
silloin, kun liittyjiä on vähintään 50 asukasta
tai vedenkulutus tai jätevesimäärä on yli 10 m3
vuorokaudessa. Tällöin osuuskunnille astuu voimaan vesihuoltolain
mukaiset oikeudet ja velvoitteet esim. talousveden laadun varmistaminen
ja vesiosuuskunnan toiminta-alueen vahvistaminen.
Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen
voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta
taloudellisesti ja asianmukaisesti.
Kiinteistöillä on sekä oikeus että velvollisuus
liittyä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesi- ja viemäriverkkoihin.
Erityistapauksissa liittymisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselta. Vesihuoltolaitos voi myös
kieltäytyä liittämästä jotain laitosta verkostoonsa
poikkeuksellisen vedenkulutuksen ja jätevesien määrän
sekä laadun vuoksi (vesihuoltolaki 10 ja 11 §).
Vesihuollon kehittämisalueiden vesihuollon toteuttaminen
Haja-asutuksen vesihuollon kehittämistoimenpiteet toteutetaan
kunnan periaatepäätöksen mukaisesti asukkaiden muodostamien
organisaatioiden, esim. vesiosuuskuntien, toimesta. Asemakaavoitettaville
alueille rakennetaan kuitenkin kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkosto
sitä mukaa, kun alueen kaavoitus ja muu yhdyskuntatekniikka toteutetaan.
Valituille vesihuollon kehittämisalueille, joille ehdotetaan
keskitetyn vesihuollon järjestämistä, suosituksena on
rakentaa aina sekä vesijohto että viemäri samanaikaisesti.
Erityistapauksissa voidaan rakentaa myös pelkkä vesijohto
tai viemäri.
Yksityisten vesiosuuskuntien vedenjakelu ja jätevesien käsittely
suositellaan toteutettavaksi ostamalla ne palveluna Nurmijärven
vesilaitokselta tai naapurikuntien vesihuoltolaitoksilta. Tällöin
vesiosuuskunta liittää omat vesi- ja viemäriverkostonsa
esim. Nurmijärven vesilaitoksen vesihuoltoverkostoon.
Koska esitetyt vesihuoltohankkeet toteutuvat todennäköisesti
vaiheittain, on suunnittelussa otettava huomioon verkostojen myöhempi
laajenemis- ja yhdistämismahdollisuus ja mahdollisesti myös
yhteisten organisaatioiden luominen. Jotkin ehdotetut runkolinjat voivat
palvella myös useamman eri alueen vesihuollon järjestämistä.
Tällöin perustettavissa olevan vesiosuuskunnan ja kunnan/kunnallisen
vesihuoltolaitoksen olisi suositeltavaa tehdä tiivistä yhteistyötä
hankkeen alusta asti.
Osa vesihuollon kehittämisalueista on jaettu esim. a- ja b –osiin,
joiden vesihuolto voidaan toteuttaa myös erikseen. Jaon syynä
voi olla osa-alueiden erilaiset ominaisuudet, esim. pääasiallinen
maankäyttötyyppi tai osa alueesta sijaitsee naapurikunnan
puolella. Osa-aluejako on esitetty ja nimetty suunnitelmakartoissa.
Joidenkin alueiden pelkän a- osan vesihuollon rakentaminen voi
olla huomattavasti edullisempaa b-osan kustannusarvioihin verrattuna.
I - ja II - tärkeyskorien vesihuollon kehittämisalueilla
on tarve ja edellytykset keskitetyn vesihuollon toteuttamiselle, eikä
kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestäminen ole pääsääntöisesti
tarkoituksenmukaista ko. alueilla. III - korin alueilla vesihuolto voidaan
toteuttaa joko kiinteistökohtaisin ratkaisuin tai keskitetysti.
Vesihuollon kehittämisalueille ehdotetut keskitetyn vesihuollon
ratkaisuvaihtoehdot on esitetty suunnitelmakartassa.
Toimenpiteiden kustannusarviot on esitetty yhteenvetona
(pdf). Kehittämisalueiden tärkeysjärjestystaulukossa
(pdf) on tiivistetysti kuvattu alueiden ominaisuuksia kuten kiinteistömäärät,
vesihuollon mahdolliset ongelmat ja ympäristönsuojelulliset
tarpeet.
Osa vesihuollon kehittämisalueista ulottuu naapurikunnan puolelle
ja/tai vesihuolto on ehdotettu toteuttavaksi naapurikunnan verkostoista.
Esim. Nukarin jätevedet ehdotetaan johdettavaksi Tuusulaan. Viemärin
kanssa samaan kaivantoon ehdotetaan asennettavaksi yhdysvesijohto.
Vesiosuuskuntien tukeminen
Nurmijärven kunta tukee vesiosuuskuntien syntymistä ja vesihuollon
rakentamista mahdollisuuksien rajoissa sekä antaa asiantuntija-apua.
Koska vesihuollon kehittämisalueita on paljon, kunnan resurssit
eivät riitä tukemaan samanaikaisesti kaikkia alueita, minkä
vuoksi kunnan on kohdistettava voimavaransa vesihuollon kehittämisalueiden
luokittelun antamien tuloksien mukaisesti. Kunta aktivoi ja tukee voimakkaimmin
I - korin vesihuollon kehittämisalueiden osuuskuntien perustamista
ja hankkeiden toteuttamista. Myös II- ja III - korien kehittämisalueita
tuetaan, mutta tuen pääpaino on I - korin hankkeilla.
Vesihuollon kehittämisalueiden lisäksi kunta tukee Perttula
ja Nummimäen osuuskuntien vesihuollon toteuttamista sekä resurssien
rajoissa myös muita alueita, joissa asukkailla on kiinnostusta
keskitetyn vesihuollon kehittämiseen.
Yksityisten vesiosuuskuntien tmv. vesihuollon organisaatioiden perustamista
ja toimintaa voidaan tukea monelle eri tavalla, eikä Suomessa ole
vakiintunut niistä vielä yhtenäisiä periaatteita.
Osuuskunnan perustamiseen liittyvää hallinnollista tietoa
löytyy Pellervo-seuran oppaasta "Perustamme osuuskunnan"
ja internetsivuilta www.pellervo.fi/wuokko.
Vesiosuuskunnan mallisäännöt löytyvät osoitteesta
www.vvy.fi.
Vesiosuuskunnan perustamista, toteuttamista, ylläpitoa ja tarvittaessa
myös lopettamista varten on tekeillä julkaisu "Vesiosuuskunnan
ABC", joka valmistuu vuoden 2005 alkuun mennessä. Julkaisun
tavoitteena on olla käytännönläheinen ohjekirja
vesiosuuskuntien perustamista, hallintoa, rakentamista ja ylläpitoa
johtaville ja tekeville henkilöille. Julkaisussa käydään
läpi tavanomaiset vesiosuuskunnan käytännön työtehtävät.
Tavoitteena on myös parantaa kuntien ja vesiosuuskuntien välistä
yhteistyötä ja yhdenmukaistaa valtion aluehallintoviranomaisten
antamaa asiantuntijaohjausta ja taloudellisen tuen suuntaamisperiaatteita
vesiosuuskuntien hankkeille. lisätietoja
Julkaisu tullaan julkaisemaan Uudenmaan ympäristökeskuksen
monistesarjassa sekä vesi- ja ympäristöhallinnon kotisivuilla
osoitteessa www.ymparisto.fi.
Seuraavassa on kuvattu erilaisia vesiosuuskuntien tuki- ja toimintamuotoja,
jotka sisältyvät myös Nurmijärven
haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen periaatteisiin. Toimet
on jaettu osuuskuntien perustamisen tukemiseen, asiantuntija-apuun sekä
rahoitustukeen.
• Vesiosuuskuntien perustamisen tukeminen
o Kunta tiedottaa alueen asukkaille, että kuntakohtaisessa
vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu keskitetyn
vesihuollon toteuttamismahdollisuuksia alueella ja että vesihuolto
toteutettaisiin asukkaiden muodostaman organisaation toimesta
o Kunta tukee ja aktivoi asukkaiden yhteisiä kehittämispyrkimyksiä.
o Kunnalta saa valmiin toimintamallikansion, joka sisältää
neuvoja vesiosuuskunnan perustamisesta ja tarvittavista toimenpiteistä.
o Kylässä tehdään kysely liittymishalukkuudesta
keskitettyyn vesihuoltoon
• Asiantuntijatuki
o Kunnalta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta saa opastusta
ja neuvoa
o Kunta rahoittaa ja vesilaitos antaa asiantuntija-apua kehittämisalueiden
vesihuoltoverkostojen suunnittelussa (jolloin verkostojen mitoituksessa
otetaan myös muiden lähialueiden tarpeet huomioon)
o Vesilaitos tarjoaa verkostojen rakennuttamis- ja valvontapalvelua
• Vesihuoltohankkeiden rahoitustuki
o Kunta avustaa yhteisten verkostojen rakentamista kehittämisalueen
tärkeyskorin ja tavoitteellisen toteuttamisaikataulun mukaisesti.
o Kunta antaa vesihuoltohankkeiden lainojen takauksia
o Tapauksissa joissa alueen väkiluvun oletetaan kasvavan tai
alueella on monia ”epävarmoja liittyjiä”,
kunta voi ostaa tietyn määrän ”liittymiä”
verkostoon, joita se myy verkostoon myöhemmin liittyviä
kiinteistöille. Näin ensivaiheessa liittyvien kiinteistöjen
kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi
o Kunta/vesilaitos kustantaa/rakentaa kehittämisalueiden ulkopuoliset
runkojohdot ja pumppaamot, kun se on taloudellisesti perusteltua
ja etenkin jos linja palvelee useampaa eri vesihuollon kehittämisaluetta/vesiosuuskuntaa.
o Uudenmaan ympäristökeskukselta voi hakea valtion tukea
Tavoitteellinen toteuttamisaikataulu ja hyötynäkökulmat
Nurmijärven vesihuollon kehittämisalueille on määritetty
kunkin tärkeyskorin mukaisesti tavoitteelliset vesihuollon toteuttamisaikataulut,
jotka perustuvat vedenhankinnan kehittämisen todettuun tarpeeseen
ko. alueilla. Käytännössä hankkeiden toteutuminen
riippuu ratkaisevasti asukkaiden omasta aktiivisuudesta.
Tavoitteellisissa toteutusaikatauluissa on otettu huomioon haja-asutuksen
jätevesiasetuksen (N:o 542/2003) siirtymäaika vuoteen
2014 asti, johon mennessä kiinteistökohtaisten jätevesienkäsittelymenetelmien
tulee viimeistään täyttää asetuksen edellyttämät
puhdistusvaatimukset. Koska asetuksen vaatimusten täyttäminen
edellyttää yleensä huomattavia kiinteistökohtaisia
investointeja, tulee keskitetyn vesihuollon järjestäminen
valituilla vesihuollon kehittämisalueilla yleensä taloudellisemmaksi
ja sitä tulee pitää ensisijaisena vaihtoehtona.
Seuraavassa on esitetty vesihuollon kehittämisalueille tavoitteelliset
toteuttamisaikataulut kiireellisyyskoreittain.
- I - korin kehittämisalueilla vuoteen 2010 mennessä
- II - korin kehittämisalueilla vuoteen 2014 mennessä
- III - korin kehittämisalueilla vuoteen 2020 mennessä
Keskitetyn vesihuollon järjestämisessä on seuraavia hyötynäkökulmia
verrattuna kiinteistökohtaisiin jäteveden käsittelymenetelmiin:
- Tiheään asutuilla alueilla keskitettyyn vesihuoltoon
liittyminen on yleensä kiinteistökohtaisia menetelmiä
taloudellisempaa.
- Talousveden laatu- ja riittävyysongelmat poistuvat vesijohtoverkostoon
liityttäessä.
- Olosuhteisiin sopivien ja asianmukaisten kiinteistökohtaisten
vedenkäsittelymenetelmien valinta voi olla vaikeaa ja vaatia
ammattiapua.
- Kiinteistökohtaiset menetelmät vaativat säännöllisiä
huoltotoimenpiteitä toimiakseen asianmukaisesti.
- Kiinteistökohtaisten menetelmien puhdistusteho ja toimintavarmuus
voi heiketä merkittävästi niiden vanhetessa.
- Jätevesikuormituksen vaihtelu tai olosuhteiden muutos voi
aiheuttaa ongelmia kiinteistökohtaisissa puhdistusmenetelmissä
- Tiheään asutuilla alueilla maastoon johdetuista jätevesistä
voi aiheutua hygieenisiä, terveydellisiä tai esteettisiä
haittavaikutuksia asianmukaisesta käsittelystä huolimatta
- Paikallinen vedenhankinta kaivoista ja pohjavesialueiden tila vaarantuu
maaperään imeytyvien jätevesien vaikutuksesta
- Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentämisellä
voidaan parantaa purkuvesistön tilaa kuormitusherkillä alueilla
Muut kehittämistoimenpiteet
Nurmijärven vesilaitoksen toiminta-alueet tulisi päivittää
vastaamaan nykyisiä verkostoja ja asemakaava-alueita. Myös
sadevesiverkostoille tulisi laatia omat toiminta-alueet. Toiminta-aluerajauksia
tulisi päivittää säännöllisesti ja laajentaa
uusien asemakaava-alueiden toteutumisen mukaisesti.
Vedenhankintakäytössä oleville Lepsämän ja
Nummenpään pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelmat.
Viemäriverkostojen saneerausta ja vuotojen selvitystyötä
tulisi edelleen jatkaa vuotovesien vähentämiseksi.
Jätevedenpuhdistamoille voi tulla tulevaisuudessa saneeraustarve,
mikäli kuormitukset kasvavat jätevesiennusteen mukaisesti.
Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet
Alueilla, joilla vesijohdon ja viemärin rakentaminen ei ole kannattavaa,
käytetään kiinteistökohtaisia vesihuoltoratkaisuja.
Vedenhankinta
Kiinteistökohtaisten talousvesikaivojen veden riittävyydessä
ja laadussa on ollut ongelmia. Asukkaita tulisi rohkaista ja valistaa
tutkituttamaan kaivovetensä laatua säännöllisesti.
Kiinteistökohtaisten suodatuslaitteistojen hankkimista tulisi edistää,
mikäli veden pitoisuusarvot ylittävät merkittävästi
talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Hankintojen kustannuksia voidaan
jakaa perustamalla naapuriston kanssa yhteinen kaivo puhdistuslaitteistoineen.
Uuden kaivon paikka tulisi valita huolella. Talousvesikaivon lähistöllä
ei saisi olla pohjavettä likaavia tekijöitä, kuten vuotavia
viemäreitä ja jätevesien käsittelylaitteita. Vanha
kaivo kannattaa kunnostaa, jos sen paikka on veden saannin ja veden
laadun kannalta hyvä. Likaantunut vanha kaivo kannattaa myös
desinfioida.
Jätevesien käsittely
Jäteveden paikallisessa käsittelyssä tulee kyseeseen
yhden kiinteistön tai useamman kiinteistön yhteinen jätevesienkäsittelyjärjestelmä,
jonka on täytettävä haja-asutuksen
jätevesiasetuksessa säädetyt vaatimukset. Näiden
puhdistusvaatimusten saavuttaminen vaatii käytännössä
jätevesien biologis-kemiallista käsittelyä.
Hyvä
jätevesien käsittely -esite.pdf (268 Kb)
Haja-asutuksen jätevesiasetuksen vaatimukset täyttävän
kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän
kustannukset ovat noin 4 000…10 000 € / kiinteistö.
Kustannukset riippuvat ratkaisevasti rakennuspaikan ominaisuuksista.
Suomen ympäristökeskus ylläpitää puhdistamotiedostoa,
josta selviää mm. saatavilla olevien järjestelmien puhdistustuloksia.
Pohjavesialueilla suositaan vähävetisiä WC-järjestelmiä,
joista jätevesi johdetaan umpisäiliöön tai pumpataan
käsittelyn jälkeen pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueilla
jätevesien maaimeytys ei ole sallittua.
Loma-asutukselle suositellaan kuivakäymälöitä.
Jos esim. vesiosuuskunta aikoo rakentaa alueellisen jätevedenpuhdistamon,
jonka asukasvastineluku (AVL) on yli sata, on sille haettava ympäristölupaa
alueelliselta ympäristökeskukselta.
Yleiset rahoitusmahdollisuudet
Vuoden 2005 alussa astuu voimaan laki vesihuollon tukemisesta. Lain
tarkoituksena on suunnata valtion tuki alueellisen yhteistyön parantamiseen,
vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa sekä vesihuollon parantamiseen
maaseutuyhdyskunnissa ja vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolelle
jäävillä haja-asutusalueilla samoin kuin asutuksen jätevesistä
ympäristölle aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi.
Tuen myöntävät alueelliset ympäristökeskukset.
Tuki rahoitetaan valtion erityismäärärahoista sekä
lisäksi työllisyysvaroista ja Euroopan yhteisön varoista.
Vesihuoltotoimenpiteitä tuetaan myöntämällä
toimenpiteelle vesihuoltoavustusta tai toteuttamalla se valtion työnä.
Tukea voidaan myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle
vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka
kuntayhtymälle tai kunnalle. Vesihuoltoavustusta voidaan lisäksi
myöntää kiinteistön omistajalle tai haltijalle kiinteistön
liittämiseksi vesihuoltoverkostoon tai kiinteistön omaa vedenhankintaa
tai jätevesien käsittelyä varten.
TOIMENPIDEOHJELMA
Nurmijärven vesihuollon kehittämisen toimenpiteet keskittyvät
nykyisten vesi- ja viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille.
Nurmijärvellä ei ole tiedossa suuria uusia vesihuoltohankkeita
sen jälkeen, kun Rajamäki – Röykkä - Klaukkala
siirtoviemäri- ja yhdysvesijohdot sekä Klaukkalan uusi jätevedenpuhdistamo
valmistuvat 2005. Mikäli jätevesikuormitus kasvaa voimakkaan
väestönkasvun mukaisin ennustein, voidaan kirkonkylän
ja Klaukkalan jätevedenpuhdistamoita joutua laajentamaan vastaavassa
järjestyksessä vuosien 2015 ja 2020 jälkeen.
Joidenkin vedenottamoiden läheisyydessä, tärkeillä
pohjavesialueilla, on asutusta, joiden jätevedenkäsittelyn
järjestämiseen tulee kiinnittää huomiota pohjaveden
laadun pilaantumisriskin minimoimiseksi.
Lepsämän ja Nummenpään vedenhankintaan käytetyille
pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelmat. Lisäksi vesihuoltolaitoksen
valmiussuunnitelma tulisi päivittää.
Viemäriverkostoja tulisi saneerata vuotovesien vähentämiseksi.
Seuraavaan taulukkoon on koottu vesihuollon kehittämisalueiden
vesihuollon arvioidut investointikustannukset sekä tavoitteelliset
toteuttamisaikataulut luokituskoreittain. Esitetyt hankkeet toteutuvat
kuitenkin todennäköisesti vaiheittain, riippuen suuresti asukkaiden
aktiivisuudesta vesihuoltohankkeita ja vesiosuuskuntien perustamista
kohtaan. Suositeltavaa on, että hankkeiden toteutuksessa huomioidaan
riittävästi myös haja-asutuksen
jätevesiasetuksen siirtymäajan päättyminen vuonna
2014.
>suurenna
taulukko
Em. investointikustannuksiin ei sisälly siirtoviemärien ja
yhdysvesijohtojen kustannuksia Nukarista joko kirkonkylälle tai
Tuusulan Jokelaan sekä Nummimäen vesiosuuskunnalta Klaukkalaan.
Nämä hankkeet palvelevat useampaa eri tarkoitusta tai vesihuollon
kehittämisaluetta ja ne olisi suositeltavaa toteuttaa kunnan toimesta:
- Nukari – Kirkonkylä –siirtoviemäri 379 000
€ tai
- Nukari – Tuusulan Jokela –siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
348 000 €, josta yhdysvesijohdon osuus on 62 000 €
- Nummimäki – Klaukkala runkovesi- ja viemärilinja
324 000 € (palvelee myös, Mäkimaantien, Klaukkalan
Metsäkylän, Toivolan ja Palojoen vesihuollon järjestämistä).
Myöskään Perttulan (1,2 milj. €) ja Nummimäen
(0,6 milj. €) vesiosuuskuntien sisäisten verkostojen ja Metsä-Tuomelan
jäteaseman/ Koholan vesihuollon kustannuksia ei ole huomioitu taulukossa
10.
Esitettyjen vesihuollon kehittämistoimenpiteiden myötä
vesihuoltoverkostojen piiriin arvioidaan haja-asutusalueilta liittyvän
yhteensä n. 5500…6000 asukasta vuoteen 2020 mennessä.
Liittyjämäärät perustuvat oletukseen, että
kaikki uusien verkostojen alueilla olevat kiinteistöt liittyvät
keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin piiriin.
Myös nykyisten vesihuoltoverkostojen piirissä olevan asutuksen
arvioidaan kasvavan ja uusia asemakaavoitettavia alueita rakennetaan,
jolloin myös sitä kautta vesihuoltoverkostojen liittyjämäärät
tulevat kasvamaan.
>sivun alkuun
YHTEENVETO
Nurmijärvi on pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi
voimakkaiden kasvupaineiden alaisena. Verkostojen laajentamisen tarve
on jatkuvaa, jolloin myös vesihuoltoverkostojen liittymisaste kasvaa.
Tämä edellyttää isoja vesihuollon investointeja
ja vesihuoltoverkostojen jatkuvaa kehittämistä.
Nurmijärven vesilaitos toimii lähinnä vain asemakaavoitetuilla
alueilla ja sen ulkopuolella keskitetty vesihuolto järjestetään
yksityisesti esim. vesiosuuskuntaperiaatteella. Kunta vastaa vesihuollon
kehittämisen suunnittelusta koko kunnan alueella.
Nurmijärvellä on useita tiheään asuttuja alueita,
joille keskitetyn vesihuoltoverkoston rakentaminen on perusteltua. Nämä
vesihuollon kehittämisalueiksi valitut alueet on luokiteltu tärkeys-/
kiireellisyys-järjestykseen vertailemalla alueita ja niiden tarpeita
eri kriteerein. Luokituksessa kärkisijoille nousseilla erityisesti
I - korin ja myös II – korin alueilla on selkeitä tarpeita
ja edellytyksiä keskitetyn vesihuollon järjestämiselle.
Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä, kustannusarvioita ja
tukimuotoja, miten vesihuoltoa olisi suositeltavaa kehittää
näillä alueilla.
Toimenpideohjelmassa esitettyjen haja-asutuksen vesihuoltohankkeiden
investointikustannukset ovat yhteensä n. 22 miljoonaa €. Hankkeiden
kautta yhteensä n. 5 500…6 000 asukasta on mahdollista liittää
vesi- ja viemäriverkostojen piiriin.
Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tulee kiinnittää
huomiota uuden asetuksen edellyttämään kiinteistökohtaisen
jätevedenkäsittelyn tehostamiseen vaatimusten mukaisiksi.
Tämä edellyttää yleensä huomattavia kiinteistökohtaisia
investointeja, jolloin vaihtoehtoisen keskitetyn vesihuollon järjestämisen
mahdollisuudet olisi suositeltavaa aina selvittää.
Nurmijärven vedenhankintaan on käytettävissä riittävästi
hyvänlaatuisia pohjavesivaroja. Vedenhankinnan varmuus paranee,
kun Klaukkala – Röykkä – Rajamäki -väleille
rakennetaan yhdysvesijohdot yhdessä siirtoviemäreiden kanssa.
Klaukkalaan on 2005 rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo, jossa
tullaan käsittelemään Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän
viemäröinnin toiminta-alueiden sekä Altia Oyj:n jätevedet.
Kirkonkylän toiminta-alueella toimii jatkossakin oma jätevedenpuhdistamo.
Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutumista
seurataan ja päivitetään tarpeen mukaan esim. neljän
vuoden välein.
>sivun alkuun
21.12.2004 Insinööritoimisto
Paavo Ristola Oy |
