Sastamalan Ajoksenkankaan tuulivoimahankeen asukaskysely
Yleistietoa tuulivoimapuiston rakentamisesta
Rakentaminen
Tuulivoimapuiston rakentaminen vaatii yleisesti tiestön perusparannuksen ja/tai uusien teiden rakentamisen suurista komponenttien kuljetuksista johtuen. Tieverkoston valmistumisen jälkeen rakennetaan tuulivoimaloille perustukset, jonka jälkeen tuulivoimaloiden rakennustyöt voidaan aloittaa ja tuulivoimalat voidaan ottaa käyttöön. Töiden ennakoidaan kestävän 1–2 vuotta.
Rakentamisen aikaisten jätteiden käsittely
Tuulivoimapuiston rakentamisessa noudatetaan ympäristövaatimuksia, jotka sisältävät suunnitelman jätteen käsittelystä rakennusvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa arvioidaan jätteen määrä ja laatu sekä laaditaan toimenpiteet sen asianmukaiseksi käsittelyksi. Jätteiden lajittelumahdollisuudet ja kierrätyspisteet ovat olennainen osa rakennuspaikkaa. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan, ja vaaralliset aineet käsitellään erityisen huolellisesti ja asianmukaisesti. Jätteiden käsittely toteutetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti. Jätteiden käsittelyä valvotaan rakennusvaiheessa, ja tarvittaessa tehdään muutoksia suunnitelmiin. Näin varmistetaan, että rakentaminen tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ympäristövaikutukset minimoidaan. Suurin käsiteltävä jae on rakentamisen aikaiset maa-ainekset.
Tuulivoimalat
Tuulivoimahanke käsittää alustavien suunnitelmien mukaan enintään 12 kappaletta yksikköteholtaan 8 MW:n tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 260 metriä. Kukin tuulivoimala koostuu perustusten päälle rakennettavasta tornista, konehuoneesta ja roottorista lapoineen. Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa mm. kokonaan teräsrakenteisina, betonirakenteisina tai betonin ja teräksen yhdistelminä. Tuulivoimala-alue, johon sisältyy tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava nostokenttäalue, edellyttää nykyisellä tekniikalla noin 1,5 hehtaarin laajuisen alueen.
Kuva 18. Tuulivoimalan periaatekuva
Klikkaamalla kuvaa, se aukeaa suurempana omaan ikkunaan.
Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu torniratkaisusta sekä kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto
Kuva 19. Tuulivoimalaitosten perustamistekniikoita
Klikkaamalla kuvaa, se aukeaa suurempana omaan ikkunaan.
Tieverkosto ja nostoalueet
Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan huoltotieverkosto, joka mahdollistaa pääsyn jokaiselle voimalapaikalle koko niiden elinkaaren ajan. Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkälti alueen olemassa olevia teitä, joita levennetään, suoristetaan ja vahvistetaan. Huoltoteitä pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden komponentit, rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimarakentamisessa tarvittavat kuljetukset tuovat erityisvaatimuksia myös tien kantavuuden suhteen. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden ajoradan leveys on noin kuusi-kahdeksan metriä. Tarpeen mukaan metsäisessä maastossa tielinjauksista kaadetaan puustoa noin 12–15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan takia.
Sähkönsiirto ja verkkoliityntä
Tuulivoimapuiston sisäisen sähkönsiirron toteuttamiseksi tuulivoimapuistoon rakennetaan yksi tai useampi sähköasema, joihin sähkö johdetaan tuulivoimaloilta maakaapelein. Maakaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti huoltoteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin.
Maakaapelin rakentamisprosessi sisältää neljä päävaihetta: 1) kaivu, 2) kaapelireitin luonti ja vahvistus, 3) kaapelien asennus, 4) kaivannon täyttö ja viimeistely. Työt jaetaan alueittain ja kaivannot tehdään olosuhteiden mukaan. Suojavaatimusten ja putkitusten asentaminen tapahtuu reitin luonnin yhteydessä. Kaapeleita asennetaan kaivantoihin tai putkiin ja liitetään yhteen jatkoksilla. Lopulta kaivannot täytetään, viimeistellään ja merkitään näkyvin merkinnöin.
Ilmajohto käsittää pylvään lisäksi johtoalueen, jonka muodostavat johtoaukea ja johtoaukean molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet, joilla puiden kasvukorkeus on rajoitettua (Kuva 5–4). Johtoalueen leveys vaihtelee johdon rakenteesta ja jännitteestä riippuen yleensä 26–42 metrin välillä. Reunavyöhykkeen leveys on yleensä 10 metriä. Voimajohtojen siirtojännite, pylvästyyppi ja johtoalueen leveys tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Kuljetukset ja liikenne
Nykyisellään hankealueelle on useita eri reittejä. Liikennöinti hankealueelle suunnitellaan toteutettavan Huittistentien kautta, hankealueen sisäinen liikenne olemassa olevia teitä sekä mahdollisia rakennettavia uusia teitä pitkin. Hankkeen käyttämät liikennöintireitit alueelle tarkentuvat suunnittelun edetessä. Erikoiskuljetuksina kuljetettavat tuulivoimaloiden osat saapuvat todennäköisesti Porista, jolloin kuljetusmatka on noin 100 km. Erikoiskuljetusten käyttämä reitti varmistuu jatkosuunnittelussa.
Tuulivoimaloiden rakentamisaikana aiheutuu kuljetus- ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakentamisen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan optimoinnista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakentamisvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutuvat betonin kuljetuksesta. Perustamistavasta ja voimalan rakenteesta riippuen kukin voimala edellyttää enintään noin 100–200 betoniauton käynnin rakentamispaikalla.
Merkittävimmät tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat alueelle saapuvista erikoiskuljetuksista. Tuulivoimaloiden lavat kuljetetaan yli 50 metriä pitkinä erikoiskuljetuksina, joten erityisesti niillä on vaikutusta liikenteeseen. Erikoiskuljetukset aiheuttavat liikkuessaan koko kuljetusreitillään merkittävän, mutta lyhytkestoisen ja väliaikaisen haitan muulle liikenteelle. Kunkin tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää noin 10–12 erikoiskuljetusta (erikoisleveä, -pitkä tai raskas).
Rakentaminen ja toiminta-aika
Tuulivoimapuiston rakentamisen, mukaan lukien tiestön perusparannus ja uusien teiden rakentaminen, perustustyöt sekä voimaloiden pystytykset ja sähköasennukset, ennakoidaan kestävän noin 1–2 vuotta. Tuulivoimalaitosten ja perustusten käyttöikä on noin 25–35 vuotta ja kaapeleiden vähintään 30 vuotta. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimalat puretaan ja alue ennallistetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Toisena ja todennäköisenä vaihtoehtona on jatkaa tuulivoimatuotantoa uusituilla tuulivoimaloilla.
