ABSOILS

Projektin pilotit

Huolellisella suunnittelulla ja innovatiivisilla käsittelymetodeilla pehmeät ylijäämämaat ja sedimentit voidaan jalostaa rakennusmateriaaleiksi. ABSOILS -projektissa käytetty yleinen maanparannustekniikka oli massastabilointi.

Massastabiloinnissa maamassa jalostetaan kustannustehokkaasti rakentamiskäyttöön stabiloivien lisäaineiden (esimerkiksi sementti, lentotuhka, jne.) avulla. Massastabiloinnin tavoitteena on yleensä parantaa pohjamaan geoteknistä laatua tai päästä ympäristön kannalta haluttuun tavoitteeseen. Massastabiloinnilla muutetaan pehmeiden massojen geoteknisia tai ympäristöominaisuuksia niin että stabiloidun massan päälle voidaan suoraan rakentaa, tai stabiloitu massa hyödynnetään esimerkiksi täytöissä tai muualla rakennusmateriaalina. Erilaisia sideaineita kehittämällä voidaan erityyppisiä pehmeitä maita stabiloida kustannustehokkaasti.

Kaikissa massastabilointiprojekteissa hyödynnetään sideainetta tai kemiallista stabilointiainetta joka reagoi maaperän kanssa muuttaen sen ominaisuuksia. Pohjatutkimusten ja laboratoriotutkimusten perusteella sideaineen määrä ja laatu optimoidaan tavoiteominaisuuksien saavuttamiseksi mahdollisimman pienin kustannuksin. Erilaisten teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen kaupallisten sideaineiden kanssa mahdollistaa kustannustehokkaat massastabilointisovellutukset.

Kaikissa piloteissa tehtiin materiaalitutkimukset ennen rakentamista ja seurantatutkimukset sen jälkeen. LCA ja LCC –arvioinnit tehtiin tulosten perusteella. Näin kerättiin tietoa rakenteista sekä ylijäämämaiden ominaisuuksista ja edellisten hyödyntämiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Myös uusia sideaineseoksia ja tekniikkaa kehitettiin ja testattiin pilotoinnin yhteydessä. Ylijäämämaiden ekotehokasta hyötykäyttöä on ollut tarkoitus lisätä osoittamalla, että maa-ainesten ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia voidaan parantaa stabilointitekniikkaa hyödyntäen siten, että myös toiminnan hyöty-kustannus suhde säilyy kilpailukykyisenä.

PILOT-SOVELLUTUKSET

Tulvavallit
- Koirapuisto Espoossa (2012/2013)
- Pirttiranta Vantaalla (2012)

Meluvallit
- Jätkäsaari 3 Helsingissä (2014)

Kantavat rakenteet
- Arcada 2 Helsingissä (2011)
- Koirapuisto Espoossa (2012/2013)
- Honkasuo Helsingissä (2014, 2015)

Maisemointityöt
- Jätkäsaari I ja II Helsingissä (2011/2012/2013)
- Koirapuisto Espoossa (2012/2013)

Pilots 2014 / 2015

Jätkäsaari III

Jätkäsaari III pilotissa ruopatut sedimentit käsiteltiin stabiloimalla ne stabilointialtaissa. Työ tehtiin keväällä 2014. Stabiloinnissa käytettiin kahta eri metodia: massastabilointia ja stabilointia aumasekoittimella. Stabiloinnissa käytettiin useita erilaisia sideaineita ja sideaineseoksia, jotka sisälsivät myös sekundäärisiä materiaaleja kuten lentotuhkaa, rikinpoiston lopputuotetta ja Viron palavan kiven tuhkaa. Stabiloitu materiaali käytettiin Jätkäsaaren työmaalla koemeluvallien rakentamiseen tammikuussa 2015. (Lue lisää ja katso kuvia galleriasta)

Honkasuo

Honkasuon pilottikohde sijaitsee Helsingissä. Aluetta rakennetaan uudeksi asuinalueeksi. Tässä pilot-sovelluksessa testataan pehmeiden savien ja turpeen stabilointia, jota ei aiemmin oltu tehty Absoils-projektin puitteissa. Stabiloituvuustestit tehtiin vuoden 2014 aikana. Rakennustyömaan valmistelevat työt alkoivat keväällä 2014 ja ylijäämämaita Helsingin muilta rakennustyömailta kuljetettiin välivarastoon käytettäväksi myöhemmin stabilointiprosessissa. (Read more)

Pilots 2013

Perkkaan koirapuisto, Espoo

Stabilointityöt tehtiin tammi-helmikuussa 2013. Suunniteltu alue jaettiin eri osiin, joissa jokaisessa käytettiin omaa sideainereseptiä. Suunnittelija laati stabilointikartan urakoitsijan tarpeisiin. Urakoitsija laati työsuunnitelman stabilointikartan perusteella, jossa näkyi stabiloitavien alueiden ja ruutujen sijainti. (Lue lisää ja katso kuvagalleria)

Pilotit 2012

Perkkaan koirapuisto, Espoo

Valmistelevat työt, kuten suunnittelu, luvitus, alueen raivaukset. jne. tehtiin vuonna 2012. Stabilointityöt tehtiin vuoden 2013 alussa.

Koirapuiston alue on noin 4500 m2 ja se sijaitsee tulva-alttiilla alueella. Alueen maaperä on pehmeää saveksi, joka on ollut merenpohjaa. Savikerroksen paksuus on ≈ 11…14 metriä ja alue on luokiteltu erittäin vaikeaksi rakennuskohteeksi johtuen sen alhaisesta kantavuudesta. Pilotin tarkoituksena oli korottaa aluetta tulvimisen estämiseksi. Massanvaihdon, pehmeiden maiden korvaamisen ja niiden kaatopaikkaläjityksen estämiseksi pilotissa suunniteltiin kohteen huonolaatuisten sekä läheisen työmaan maiden hyötykäyttö alueella.

Korvaavat savet läheiseltä tietyömaalta kuljetettiin pilot-työmaalle, jossa materiaalit varastoitiin reunustetulla alueella. Reunat estivät löysän saven valumisen pois stabilontialueelta. Reunapenkereen materiaalien kuljetus ja penkereen rakennus tapahtui tammi-maaliskuun 2012 aikana. Kuljetusetäisyys tässä tapauksessa oli vain 200…500 metriä. Kuljetusetäisyys kaatopaikalle olisi ollut noin 25 km, mikäli massoja ei olisi voinut hyödyntää Perkkaan koirapuistossa. Pehmeä ylijäämäsavi on erittäin ongelmallinen ja kallis materiaali sijoittaa kaatopaikalle.

Katso projektin valokuvia galleriasta

Pirttiranta, Tulvapenger, Vantaa

Pirttiranta oli Absoils projektia tukeva pilotti vuonna 2012. Pirttiranta on asuinalue Vantaalla, lähellä Vantaajokea. Alue on tulvaherkkää ja tulviminen tulevaisuudessa on haluttu estää rakentamalla alueelle tulvapenkereet. Tulvapenkereet päätettiin rakentaa ylijäämämailla (savilla), jotka syntyvät Vantaan alueella. Penkereet rakennettiin touko-kesäkuussa 2012.

Jätkäsaari II

Elokuussa 2012 alkoivat työt Jätkäsaaressa, Jätkäsaari I/2011-pilotin toisena vaiheena. Ruopatut sedimentit kiinteytettiin massastabilointitekniikalla alueelle rakennetuissa altaissa. Työt saatiin päätökseen marraskuun 2012 aikana. Stabiloinnin jälkeen osa massoista kuljetettiin Helsingin Vuosaareen ja käytettiin yhdyskuntarakentamiseen, kuten mm. Vuosaaren kaatopaikan maisemointiin ja Ida Aalbergin puistoon. Vuosina 2011 ja 2012 tapahtunut stabilointityö on mahdollistanut noin 110 000 m3 ruopattujen sedimenttien hyödyntämisen rakennustarkoitukseen. Jos pilottia ei olisi tehty, ruopatut sedimentit olisi sijoitettu kaatopaikalle. Stabilointi Jätkäsaaressa tehtiin pääasiassa sementillä. Myös Helsingin Energian voimalaitoksen lentotuhkalla tehtiin stabilointia pienessä mittakaavassa erityisluvalla koealueille.

Pilotit 2011

Arcada 2, Kyläsaari, Helsinki

Arcada 2 –projekti sijaitsee Helsingissä Kyläsaaren alueella Kyläsaarenkadun pohjoispäässä. Hanke sisältää Kyläsaarenkujan (190 m) rakentamisen paalulaatalle, pilaantuneiden maiden poiskaivun, kevennyskaivut ja kaivantojen täytöt sekä uuden ajoneuvoliittymän Hermannin rantatielle.

Alue on mereen täytettyä maata. Alueella saven alapinta on tasolla noin -15…-25. Alueen täytöt on tehty laajoin osin louheesta päätypenkereenä mereen ja täytöt kelluvat savimassojen päällä. 1960-luvulla tehdyissä täytöissä täytteen paksuus on suurimmillaan yli 20 metriä. Alueen muut täytöt (2…5 m) on pääasiassa tehty suoraan voimakkaasti kokoonpuristuvien heikkojen lieju- ja savikerrosten päälle. (Lue lisää)

Jätkäsaari, Sedimenttialtaat, Helsinki

Vuoden 2011 kolmannessa pilotissa Helsingin Jätkäsaaren ruoppausmassoja (sedimenttejä) massastabiloidaan ja hyödynnetään läheisen puiston täytöissä. Massastabiloimalla käsiteltävän ruoppausmassan määrä on n. 20 000 m3. Massastabiloitavat ruoppausmassat ovat pääasiassa savea.

Kohteella on selvitelty ruopattujen massojen käsittelymahdollisuuksia erityisesti tuhkien ja RPT:n käyttömahdollisuuksia painottaen ja jatkossa pyritään siihen, että päästäisiin toteuttamaan myös meritäyttöjä stabilointiratkaisuja hyödyntäen.

Katsele valokuvia Jätkäsaaresta