ABSOILS

Tulokset ja hyödyt

TULOKSET

ABSOILS -projekti on tuottanut asianosaisille uutta tietoa ja ohjeistusta (eurooppalaiset suositukset) erilaisten heikkolaatuisten maiden käyttömahdollisuuksista maarakennusmateriaaleina. Projekti on toiminut erinomaisena esimerkkinä pehmeiden ylijäämämaiden ympäristöllisistä ja taloudellisista hyödyistä kun niitä käytetään erilaisiin rakentamistarkoituksiin.

Laadunvalvonnalla sekä elinkaaritarkastelulla on tuotettu rakennussektorille luotettavaa tietoa materiaalien teknisestä ja ympäristökelpoisuudesta projektin sovellutuksissa.

Projektissa on luotu tehokas ja käyttäjäystävällinen järjestelmä – RMSS – jonka avulla voidaan hallita nykyisiä ja tulevia ylijäämämaiden virtoja niiden tehokkaan hyötykäytön varmistamiseksi.

On arvioitu, että pääkaupunkiseudulla voidaan hyödyntää 4 miljoonaa tonnia ylijäämämaita kun tietotaito hyötykäytön mahdollisuuksista kasvaa jatkuvasti. Kun ylijäämämaiden hyötykäytöstä tulee vakiintunut käytäntö kaatopaikkaläjittämisen sijaan, on arvioitu että kasvihuonekaasut (CO2 ekvivalenttina) voivat vähentyä Suomessa 1,2 miljoonalla tonnilla vuosittain. Pelkästään Helsingissä ylijäämämaiden hyötykäytöllä saavutetaan 100-200 miljoonan euron vuotuiset rahalliset säästöt.

YMPÄRISTÖHYÖDYT

Tärkeimpiä vaikutuksia, joilla vaikutettiin havaittuihin ympäristöongelmiin pilotointivaiheen toimenpiteillä:

Pilotointitoimenpiteillä (Arcada 2 ja Jätkäsaari I ja II) voitiin stabiloida ja hyödyntää 142 000 m3 pehmeitä ylijäämäsavia ja ruopattuja sedimenttejä, jolloin myös näiden massojen kaatopaikkaläjitystarve minimoitiin

Pirttiranta-pilotissa mahdollistettiin 4000 m3 ylijäämäsavien hyötykäyttö

Koirapuisto-pilotissa mahdollistettiin noin 15 000 m3 heikkolaatuisten, pehmeiden savien stabilointi. Stabiloinnissa hyödynnettiin lentotuhkaa ja rikinpoiston lopputuotetta, mikä oli erityisen tärkeää tulevien, vastaavien ympäristölupaprosessien kannalta

Jätkäsaari III-pilotissa mahdollistettiin 90 000 m3 ruopattujen pehmeiden sedimenttien hyötykäyttö erilaisiin tuleviin sovellutuksiin, samalla säästäen neitseellisiä luonnonvaroja joita olisi muuten täytynyt käyttää Helsingin kaupungin meluvalleja rakennettaessa. Myös lentotuhkan hyödyntämistä sideaineena testattiin tällä työmaalla.

Tähän mennessä Honkasuo-pilotissa on säästetty 45 000 m3 uusiutumattomia luonnonvaroja

Lisäksi Arcada 2-pilotissa hyödynnettiin noin 40 000 m3 kiviaineksia käsittelyn ja kierrätyksen kautta. Vastaavasti säästettiin neitseellisiä luonnonvaroja.

Jätkäsaari-pilotin massastabiloituja massoja kaikista eri vaiheista on käytetty erilaisiin rakentamistarkoituksiin. Osa massoista hyödynnettiin muualla Helsingissä, kuten esimerkiksi Vuosaaren kaatopaikan peittämisessä sekä maisemointitöissä Ida Aalbergin puistossa.

Pilottisovellusten avulla vältyttiin pitkänmatkan kuljetuksilta maankaatopaikoille, sekä neitseellisten luonnonvarojen kuljetuksilta massanvaihtoja varten.

Pilottien vaikutus hiilijalanjäljen pienemiseen laskettiin elinkaariarvioinnin avulla

TIEDONVÄLITYS

ABSOILS-projektin jäsenet ovat olleet aktiivisia levittäessään tietoa itse projektista, sen tavoitteista ja tuloksista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Jatkuva verkostoituminen on nostanut tiedon tasoa ja lisännyt tietoisuutta pehmeiden ylijäämämaiden aiheuttamien ongelmien ratkaisuista. Projektista on tullut erittäin positiivista palautetta mukana olleilta kaupungeilta, jotka ovat toimineet alalla pioneereina.