ABSOILS

Taustat ja tavoitteet

Suomalaisen infrastruktuurin kehittämiseksi on käynnissä ja käynnistymässä mittavia rakentamishankkeita. Lukuisilla rakennustyömailla töiden alkuvaihe edellyttää maan kaivamista, mikä tuottaa suuria määriä maamassoja, kuten moreenia ja pehmeitä savia, joiden käyttö maarakentamisessa koetaan vaikeaksi ja jotka tämän vuoksi joudutaan läjittämään maankaatopaikoille. Tällaisia ylijäämämassoja on arvioitu muodostuvan Suomessa vuosittain 20–30 miljoonaa tonnia. Vuosittain muodostuva määrä riippuu rakentamishankkeiden määrästä sekä niiden sijainnista, tyypistä ja koosta. Mitään kattavia tilastoja ylijäämämassoista ja niiden varastopaikkojen kartoitusta ei ole käytettävissä.

Uudenmaan alueella muodostuu vuosittain keskimäärin 4 miljoonaa tonnia ylijäämämassoja, jotka ovat pääasiassa savea. Alueen viranhaltijat näkevät erityisenä ongelmana maankaato- l. läjityspaikkojen täyttymisen ja sen, että näiden maankaatoalueiden laajentaminen tai uusien perustaminen on lähes mahdotonta. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun suurimmat kaupungit, Espoo, Helsinki ja Vantaa, ovat ilmaisseet tukevansa ABSOILS projekti ja ovat nimenneet teknisiä asiantuntijoitaan ABSOILS projektin ohjausryhmään.

ABSOILS projektin tavoitteena on osoittaa, että on olemassa menetelmiä joita käyttämällä heikkolaatuiset maamassat saadaan muutettua käyttökelpoisiksi materiaaleiksi erilaisiin maarakennesovellutuksiin. Tätä tukevat monista aikaisemmista, pehmeiden maa-ainesten stabilointiin liittyvistä testauksista ja tutkimuksista saadut tulokset.

Yleisestä näkökulmasta projekti vastaa niihin haasteisiin, joita Euroopan politiikka ja lainsäädäntö asettavat jätteille ja niiden käsittelylle. Projekti tukee jätteen hyödyntämistä ja kierrätystä raaka-aineena ottaen erityisesti huomioon elinkaariajattelun ja kierrätysmarkkinoiden kehittymisen infrarakentamisessa. Projektille on yksilöity seuraavat tavoitteet:

tuottaa pehmeistä ja muuten heikkolaatuisista ylijäämämassoista teknisesti ja ympäristöllisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti kilpailukykyisiä materiaaleja sellaisiin maarakenteisiin, joissa näiden materiaalien käyttö on soveltuvaa ja tarkoituksenmukaista. Aikaisempien testauksien ja tutkimusten perusteella soveliaita käyttökohteita ovat pohjarakenteet, suojarakenteet kuten tulvavallit, tuki- ja tiivisterakenteet ja meluvallit.

todentaa, että rakennushankkeissa muodostuvien ylijäämämassojen käyttöä rakennusmateriaaleina voidaan lisätä huomattavasti. Samalla voidaan vähentää massojen pitkän matkan kuljetuksia, läjittämistä jätteenä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä maarakentamisessa. Neitseellisten kiviainesten, kuten kalliomurskeen ja soran, käyttö voidaan keskittää vain sellaisiin rakennuskohteisiin, joissa näiden käytölle ei ole tiedossa olevia vaihtoehtoja.

tuottaa ja esitellä pääkaupunkiseudun materiaalipalvelujärjestelmän malli (Regional Material Service System, RMSS), jossa Internet-pohjaisen tietojärjestelmän avulla voidaan yhdistää infrarakentamisen hankkeet ja alueellinen materiaalituotanto. RMSS esitellään Espoon, Helsingin ja Vantaan yhteistoimintamallina.

levittää tietoa projektin tuottamista ja esittelemistä menettelytavoista, prosesseista ja malleista projektin kohderyhmälle sekä Suomessa että muualla Euroopassa.

Toimenpiteet

ABSOILS projekti toteutetaan Biomaan, Ruduksen ja Rambollin yhteistyönä. Hanketta tukevat Ympäristöministeriö ja pääkaupunkiseudun kaupungit Espoo, Helsinki ja Vantaa. Projekti käynnistyi syyskuussa 2010 ja se päättyy joulukuussa 2014. Tavoitteiden saavuttamiseksi projekti toteutetaan seuraavin toimenpitein:

Valmistelut. Toimenpiteen tarkoituksena on antaa ABSOILS projektille ja sen muille toimenpiteille sujuva alku. Valmisteluun kuuluvat pilottikohteista, sovellutuksista ja niiden materiaalityypeistä sopiminen; pääkaupunkiseudulla muodostuvien materiaalien ja niiden varastojen kartoittaminen; teknisten, ympäristöllisten ja taloudellisten kriteerien kokoaminen materiaaliseoksien ja rakennesovellusten hyväksyttävyyden arvioimiseksi; testausohjelman laatiminen (toimenpiteelle 2); konsortiosopimuksen laatiminen ja ohjausryhmän kokoaminen; ja sekoituslaitteiston hankinnan valmistelu.

Materiaalit. Toimenpide tuottaa teknistä, ympäristöllistä ja sekoitusta ohjaavaa tietoa ja informaatiota toimenpiteitä 3, 4 ja 5 varten. Samoin toimenpide esittelee rakentamishankkeiden materiaalisuunnittelulle soveltuvan testausohjelma. Toimenpiteeseen kuuluu näytteenotto ja eri materiaalien karakterisointitestit; materiaaliseosten tuottaminen eri sovellutuksiin; testit runkomateriaalien ominaisuuksien vaihtelun vaikutuksista materiaaliseoksen ominaisuuksiin ja sekoituksen ohjaukseen; ja tarkistustestit lopullisille piloteissa käytettäville materiaaleille.

Sovellutukset. Toimenpiteen tarkoituksena on varmentaa, että pilotit toimenpiteessä 4 perustuvat asiantuntevasti tuotettuihin suunnitelmiin ja että pilottien toteutuksen aikana ja niiden käyttäytymisen seurannassa tuotetaan riittävästi tarvittavaa tietoa tulosten arvioimiseksi toimenpiteessä 5. Toimenpiteeseen sisältyy pilottikohteissa suoritettavat maaperätutkimukset; pilottisovellutuksen suunnittelu ja mitoitus; rakentamisen työohjeiden sekä laadunvalvonnan ja seurannan ohjeiden tuottaminen.

Pilotointi. Toimenpiteen tarkoituksena on esitellä neljän erilaisen ja haastavan, stabiloituihin ylijäämämassoihin perustuvan rakennesovellutuksen toteutus käytännössä ja täydessä mittakaavassa. Rakennesovellutuksia ovat esim. tulvavalli, tuki- ja tiivisterakenne, meluvalli ja maisemoiva pohjarakenne. Pilotit toteutetaan pääkaupunkiseudulla. Erilaisten rakennesovellutusten toteuttaminen pilotteina havainnollistaa käytännössä materiaalien toimitus- ja varastointiketjun ja syöttö- ja sekoitusjärjestelmän toimivuuden sekä lisäksi muita menetelmiä rakennekokonaisuuksien toteuttamiseksi. Ylijäämämassat ja niiden stabilointiin tarvittavat sideaineet pyritään hankkimaan Uudenmaan alueelta.

Todentaminen. Toimenpiteen tarkoituksena on osoittaa että heikkolaatuiset ja pehmeät ylijäämämassat ovat käyttökelpoisia ja arvokkaita materiaaleja erilaisiin maarakentamisen rakennesovellutuksiin. Todentaminen tehdään käytännössä keräämällä tietoja pilottien toteuttamisen aikaisen laadunvalvonnan ja toteutettujen pilottien pitkäaikaiskäyttäytymisen ja – ominaisuuksien seurannan avulla. Laadunvalvonnan ja seurannan tuloksia vertaillaan mm. materiaaleille ja sovellutuksille käytettäviin kriteereihin (tp. 1), materiaalien testaustuloksiin (tp. 2) ja mitoituslaskelmiin (tp. 3). Todentamista täydennetään ympäristöllisten ja taloudellisten elinkaaritarkastelujen avulla. Tällöin piloteissa toteutettuja sovellutuksia vertaillaan "perinteisesti" eli nk. yleisesti käytössä olevin menetelmin ja materiaalein toteutettaviin vastaaviin sovellutuksiin.

Mallintaminen. Toimenpide tuottaa prototyypin pääkaupunkiseudun materiaalipalvelujärjestelmäksi (RMSS), jossa Internet-pohjaisen ja interaktiivisen tietojärjestelmän avulla voidaan yhdistää infrarakentamisen hankkeet ja alueellinen materiaalituotanto. Toimivan RMSS:n tarkoituksena on varmentaa se, että kaikki mahdolliset pääkaupunkiseudulla syntyvät materiaalit tulevat käytetyiksi soveltuvissa, tämän alueen infrarakentamisen hankkeissa, millä on positiivista taloudellista ja ympäristövaikutusta kuljetusten ja jäteläjitysten vähenemisen kautta.

Tiedon levittäminen. Toimenpiteen tarkoituksena on varmentaa se, että tieto projektin tuloksista ja muista projektin aikaansaannoksista leviää tehokkaasti projektin kohderyhmille Suomessa ja muualla Euroopassa sekä projektin aikana että projektin päätyttyä. Tiedon levittämisessä käytetään projektille luotua nettisivustoa, pilottikohteisiin pystytettäviä ja eri tapahtumissa esillä olevia LIFE+ tiedotetauluja, projektissa tuotettavia DVD-esityksiä ja power-point esityksiä, nettisivustolla julkaistavaa e-käsikirjaa ABSOILS rakentamiselle, alueellisia seminaareja Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, lehtiartikkeleita, konferenssiesityksiä, lehdistötiedotteita, pilotteihin liittyviä paikallistapahtumia sekä projektista julkaistavaa esitettä (Layman's report).

Hallinto ja johtaminen. Toimenpide sisältää projektin hallinnon ja johtamisen sekä koordinoinnin sen projektisuunnitelman ja projektin budjetin mukaisesti. Projektin hallinnossa noudatetaan myös EU komission kanssa tehtyä sopimusta, mikä edellyttää projektilta mm. projektin toteutuksen jatkuvaa vertailua projektisuunnitelmaan sekä säännöllisiä projektin edistymisraportteja komission LIFE+ yksikköön. Projektissa arvioidaan myös itse projektin hiilijalanjälkeä.

Kohderyhmät

Projekti tuottaa tietoa, tietotaitoa ja ohjeita erityisesti seuraaville kohderyhmille Suomessa ja muualla Euroopassa:

Rakennuttajat (”tiehallinto, ratahallinto, satamahallinto”, kunnat)
Urakoitsijat
Ympäristöviranomaiset (ympäristöministeriö ja lupaviranomaiset) ja poliittiset päättäjät
Yliopistot ja muut organisaatiot, joissa maarakennusalan / geotekniikan koulutusta
Tutkimuslaitokset
Maarakennusalan materiaaliteollisuus
Jätehuoltoyritykset ja -organisaatiot
Teollisuus ja voimalaitokset, jotka toimittavat uusioaineksia
Suunnittelu- ja konsulttitoimistot