Yhteenveto

Vesihuollon toiminnoista vastaavat suunnittelualueella pääasiassa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja Janakkalan Vesi. Muiden toiminta-alueiden vesihuolto tukeutuu jo nykyisin monilta osin näihin palveluihin. Jatkossa yhteistyötä tullaan edelleen lisäämään sekä vedenhankinnan että jätevesienkäsittelyn osalta. Suunnittelualue on pohjavesivarojen suhteen omavarainen ottaen huomioon myös elinkeinoelämän vedenhankintavaraukset.

Alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu niin, että siinä on otettu huomioon asutuksen, elinkeinoelämän ja maankäytön suunnittelun kehittämistarpeet. Elinkeinoelämälle ja asutukselle turvataan riittävä vedensaanti maankäytön suunnittelussa esitetyille painopistealueille ja mahdollisuudet toiminnan laajentumiseen ja liittymisasteen kasvuun. Esitettyjen toimenpiteiden merkitys on etenkin vedenhankinnan osalta suuri. Toimenpiteiden edellytysten turvaaminen maankäytön suunnittelun ja rahoitusmahdollisuuksien kautta tulee turvata.

Jäteveden siirtolinjojen ja runkovesijohtojen rakentaminen, joka tapahtuu usein teknisistä ja taloudellisista syistä, tuo mukanaan myös siirtolinjojen varrelle hyvän vesihuollon palvelutason. Tämä pitää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ohjaamalla asutusta runkolinjojen varteen, jossa vesihuoltopalvelut on edullisesti saatavissa.

Esitetyt vaihtoehdot sisältävät useita kehittämistoimenpiteitä, joita voidaan toteuttaa alueen rakenteesta johtuen toisistaan riippumatta. Valtatie 10 suunnan vesihuoltokohteiden toteuttaminen kannattaisi toteuttaa suunnitellun tien perusparannushankkeen yhteydessä.
Veden ja jäteveden siirtolinjojen rakentaminen samassa yhteydessä säästää merkittävästi kustannuksia, minkä takia vaihtoehdoissa on käsitelty vesijohto- ja viemärilinjoja yhtenä kokonaisuutena.

Siirtymistä alueelliseen, mahdollisesti kokonaan uuteen yhteispuhdistamoon on suunnitelmassa tarkasteltu alustavasti ja sitä pidetään realistisena vaihtoehtona pitkällä tähtäimellä.

Vedenhankinta ja -jakelu

Hämeenlinnan seudun kannalta tärkein vedenhankintakohde on Ruskeanmullanharjun alueen pohjavesivarojen n. 4 000 m3/d käyttöönotto. Hankkeen ajoituksen kannalta on tärkeää, että tarvittavien runkolinjojen rakentaminen niveltyy VT10 saneeraukseen ja toisaalta mahdolliseen Lammin jätevesien johtamiseen Hämeenlinnaan.

Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä hankkeita, joiden valmistelu, jatkotutkimukset ja tarkempi suunnittelu on suositeltava aloittaa mahdollisimman pian vuosien 2009–2010 aikana.
Vedenottokohteiden käyttöönotto edellyttää pohjavesitutkimusten jatkamista lisäselvityksin ja pitkäaikaisin koepumppauksin, jotta vedenottokohta, vesimäärä ja laatu sekä vedenoton vaikutukset saadaan varmistettua. Tämän jälkeen on syytä käynnistää välittömästi vedenottoa koskevat hakemusasiat, jotta vesivarojen käyttöönotto saadaan toteutettua viivytyksettä.

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n alueella:

Kalvolan vedenhankinnan varmistaminen:
Mikäli Kalvolan jätevedet johdetaan Hämeenlinnaan, toteutuu vedenhankinnan varmistaminen tätä kautta rakennettavan johtolinjan yhteydessä, jossa vesijohdon kustannusosuus n.0,5milj.€. Muutoin Kalvolan vedenhankinnan varmistaminen suositellaan toteutettavaksi Tenholan pohjavesialueen vedenoton tehostamisen yhteydessä, kustannusarvio n.1,4milj.€.

Hämeenlinnan vedenhankinnan varmistaminen:
- Ruskeanmullanharjun alueen vedenottamo (n. 4 000 m3/d) 1,15 milj. €
- Siirtolinjat Ruskeanmullanharjun alueelta Hämeenlinnaan n. 4,0 milj. €
Tenholan-Marttaristin alueella on tarpeen jatkaa vedenhankintaselvityksiä edelleen, jotta alueen pohjavesivarat voidaan ottaa käyttöön tehokkaammin.

Janakkalan alueella:
Janakkalassa on myös tarpeen lisätä vedenottokapasiteettia. Tärkeimmät kohteet ovat:
-Johtoyhteys Hämeenlinnan verkostoon ja paineensäätöasema 0,4 milj. €
-Tanttalan vedenottamo (n. 2 000 m3/d) ja siirtolinjat 1,99 milj. €
-Uhkoilan vedenottamo (n. 800 m3/d) ja siirtolinjat 1,94 milj. €
Yhdysvesijohdon Tervakoski-Turenki toteuttaminen lisää merkittävästi Turengin taajaman vedenhankinnan varmuutta.

Jätevedenkäsittelyvaihtoehdot

Selvitysten perusteella Kalvolan jätevesien johtaminen Hämeenlinnaan on teknisesti ja taloudellisesti perusteltua. Siirtoviemärin kustannusarvio on noin 4,5 milj. €, (sisältää yhdysvesijohdon materiaalikustannukset n. 0,5 milj. €). Yhdysviemäri ja vesijohto ovat esitetyistä toteutuskohteista tärkeimpiä ja sen toteuttamiselle ei ole aikataulullisia rajoitteita, jonka vuoksi sen toteuttamisen valmistelu voitaisiin aloittaa välittömästi.

Lammin jätevesien osalta siirtoviemäri Hämeenlinnaan ei ole yhtä hyvin taloudellisesti perusteltavissa ja rakentamiskustannukset riippuvat paljon siitä, miten rakentaminen saadaan yhdistettyä muihin hankkeisiin, kuten VT10 suunnitellun perusparannuksen yhteyteen sekä Ruskeanmullanharjun alueen vedenhankinnan toteuttamiseen.

Lammi-Hämeenlinna siirtoviemäriä puoltavat kuitenkin monet tekijät, joista kaikkia ei voida mitata taloudellisin perustein. Puoltavia tekijöitä ovat Ormajärven vesistön tila, Lammin puhdistamoalueen maankäyttöratkaisut ja siirtoviemärin tuomat vesihuoltopalvelut sen vaikutusalueelle.

Janakkalassa Tervakosken ja Leppäkosken jätevedet tullaan johtamaan saneerattavalle Janakkalan keskuspuhdistamolle, Turenkiin.

Hämeenlinnanseudun yhteispuhdistamolle olisi suositeltavaa selvittää pitkällä tähtäimellä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, koska tulevaisuudessa vaihtoehtona on myös kokonaan uuden yhteispuhdistamon ja purkupaikan rakentaminen. Tätä koskevien maankäyttöratkaisujen valmistelu tulisi aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä, jotta toteuttamiselle olisi tarvittaessa valmiuksia v.2030 vaiheilla.

Vasta saneerattu Paroisten puhdistamo tulee toimimaan nykyisellä paikallaan vielä kymmeniä vuosia ja se tulee edelleen ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Vaihtoehtona säilyy myös toiminnan jääminen nykyiselle paikalle.

Hulevesien hallinta

Sekaviemäröidyillä alueilla on tavoitteena erottaa jätevesi- ja hulevesiverkostot erillisverkostoiksi, jotta jätevedenpuhdistamoiden virtaamavaihteluja voidaan vähentää ja puhdistustulosta parantaa. Samalla myös jäteveden ylivuotojen määrä ja niistä aiheutuva vesistökuormitus pienenee.

Ilmaston muuttuminen saattaa aiheuttaa sääilmiöiden äärevöitymistä jolloin hulevesiverkostojen mitoitusta tulee tarkastella muuttuneiden mitoitusperusteiden pohjalta. Mitoitusvirtaama tulee valita kohdealueen olosuhteiden perusteella niin että tulvimisen todennäköisyys on riittävän pieni haittoihin nähden.

Hulevesijärjestelmän toiminnan kannalta on tärkeää, että taajama-alueilla turvataan oikein mitoitetun keräilyverkoston lisäksi riittävästi hulevesien purkautumiseen, varastointiin ja johtamiseen soveltuvia pintauomia. Maankäytön suunnittelussa on turvattava edellytykset hulevesien hallinnan järjestämiselle. Hulevesien imeyttämiseen, varastointiin ja johtamiseen tarvittavat alueet ja uomat (liite 9) tulee maankäyttösuunnitelmissa – asemakaavoituksessa ja osayleiskaavoissa - tunnistaa ja varata.

Hulevesien käsittely muodostaa oman kysymyksensä. Hulevesien aiheuttamaa vesistökuormitusta on tutkittu ja se on joskus merkittävä. Kuormituksen pienentäminen on oltava tavoitteena, mutta se on verraten ongelmallista. Hulevesien voimakkaat virtaaman, pitoisuuden ja lämpötilan vaihtelut vuodenaikojen ja sateisuuden mukaan tuottavat ongelmia veden käsittely prosesseille. Edellä esitetyt keinot hulevesien hallitsemiseksi pienentävät myös kuormitusta ja niiden toteuttaminen on suositeltavaa.